Kirjoitukset

Saimme viime viikolla hyviä uutisia. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmän (HAMA) selvitys aluekehittämistoimenpiteistä julkaistiin. Tämä uutinen tuo Kainuulle ja muille maakunnille kauan kaivattuja keinoja saada tekijöitä jo olemassa oleviin vapaisiin työpaikkoihin.

Työryhmä näkee tehokkaina toimina, että harvaan asutetulle alueelle muuttavalle on mahdollista saada verohuojennuksia, opintolainasta voisi saada anteeksi jopa 2600 euroa vuosittain, alueiden uusien yritysten työnantajamaksut poistetaan ja syrjäseutulisät voitaisiin ottaa käyttöön.

Työryhmä on ennakkotarkistuttanut nämä toimenpide-esitykset valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta . Niin sanotut Norjan mallin mukaiset aluekehittämistoimenpiteet. Ojanen oli tarkastellut seuraavia toimet perustuslain kannalta ja todennut ettei perustuslaillisia esteitä ole mallin käyttöönotolle. Tämä tarkoittaa, että näiden toimenpiteiden vastustajilta putoaa argumenteista pohja pois.

Nostin tämän tärkeän alueellisen uudistamisen toimenpiteen esille viime keväänä omassa vappupuheessani. Puheessani toin esille verohelpotukset ja opintolainahyvitykset valmistuneille nuorille.

Myös maamme tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko nosti esille viime marraskuussa opintolainahyvityksen. Tarvitsemme enemmän porkkanaa kuin keppiä, millä innostetaan toimeliaita ja yritteliäitä ihmisiä myös meille Kainuuseen. Maakunnat tarvitsevat osaavia tekijöitä ja työryhmän esitykset tulevat varmasti houkuttelemaan työikäisiä, koulutettuja työntekijöitä. Kaiken lisäksi maakunnissa ja harvaan asutetulla maaseudulla elämisen kustannukset ovat edullisemmat kuin isoissa kaupungeissa.

Professori Ojanen on suositellut harkitsemaan jatkovalmistelussa, että toimenpiteet toteutettaisiin aluksi määräaikaisina kokeilulakeina. Mielestäni kokeilut verohuojennuksista ja opintolainahyvityksistä on laitettava valmisteluun pikimmiten. Meillä Kainuussa osaavista tekijöistä on jo nyt huutava pula, ja haasteet tulevat lisääntymään eläköitymisten takia.

HAMA -työryhmän tulokset antavat toivoa meille väljemmän Suomen asukkaille. Suomen Keskusta toi myös esille ajatuksia, miten keskittämispolitiikasta päästään eroon ja tilalle saadaan uudenlaista aluepolitiikkaa. Olemme päässeet kokemaan väljemmän elämän hyvät puolet, joten miksi haluaisimmekaan palata suoritus-Suomeen.

Kuntiin tarvitaan yhteiskäyttötiloja etätyöläisille, talviasuttava mökki tulisi saada ottaa vakituiseen asuinkäyttöön ja luodaan oikeus monipaikkakuntalaisuudelle.

Jos tästä koronasta täytyy jotain positiivista löytyä, niin ainakin etätyöskentelystä ja etäopiskelusta on tullut osa normaalia elämää. Ne edesauttavat elämään, työskentelemään ja yrittämään paikasta riippumatta. Monipaikkaisuudesta on tulossa totta!

Etätyöskentelystä ja etäopiskelusta on tullut osa normaalia elämää.

Ne edesauttavat elämään, työskentelemään ja yrittämään paikasta riippumatta.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 19.2.2021

Keskustan kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen kiittelee Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (Hama) toimia sen selvittäessä mahdollisuuksia alueiden kehittämiseen. Kettunen kannustaa ottamaan Suomessa Norjan malli käyttöön.

Kettusen mukaan Hama -työryhmän kokeilut on saatava nopeasti käyntiin. Kainuussa osaavasta työvoimasta on pulaa ja maakunnat ovat tarvinneet jo pitkään kannustimia, joilla nuoret saapuvat töihin maaseutukuntiin. Työpaikkoja on auki, mutta tekijöitä ei ole.

– Varsinkin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon viime marraskuussa nostama opintolainahyvitys olisi omiaan houkuttelemaan opintonsa päättäneitä harvaan asutuille alueille. Nämä ovat sellaisia porkkanoita, joilla voitaisiin houkutella toimeliaita ja yritteliäitä ihmisiä myös meille Kainuuseen, Kettunen summaa.

Kettunen muistuttaa, että työryhmä oli ennakkotarkistuttanut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä. Ojasen tarkastelu kertoo, että perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen mukaan lainsäätäjällä on laaja harkintavalta etenkin veroasioissa yhdenvertaisuuden estämättä, kunhan vain henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät ole mielivaltaisia ja kohtuuttomia.

Norjan pohjoisimmissa osissa on vuodesta 1990 alkaen toteutettu erityisiä aluepoliittisia tukitoimenpiteitä, muun muassa poistettu työnantajamaksuja, alennettu sähkömaksuja, kevennetty henkilöverotusta, korotettu lapsilisiä ja annettu opintolainoja anteeksi.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.2.2021

Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen kehuu tällä viikolla julkaistua Suomen ensimmäistä akkustrategiaa, jossa painotetaan akkualan työllistävää vaikutusta tulevaisuudessa.

Liikenne sähköistyy maailmalla, samoin teollisuus. Meillä on kaikkia akuissa tarvittavia raaka-aineita sekä runsaasti aivopääomaa jalostukseen ja tuotekehitykseen.  Akkuala on iso mahdollisuus Kainuulle. Siitä on osoituksena Terrafamen huhtikuussa avattava akkukemikaalitehdas, joka työllistää jo 150 ihmistä. Tulevaisuuden näkymä alalla on myönteinen ja se tarkoittaa työpaikkoja Kainuuseen myös jatkossa.

Viime kädessä akkualan tulevaisuuden näkymissä on kysymys terveestä aluepolitiikasta. Työpaikat ja tuotanto syntyvät eri puolille Suomea. Nyt pitää tehdä kaikki, että akkuala palvelee tulevaisuudessa yhä enemmän alueiden talouksia.

Kettunen hoksauttaa myös, että Kainuun kytkeytyminen osaksi nopeasti kasvavaa akkualaa on määrätietoisen teollisuus- ja aluepolitiikan seurausta. Edellinen hallitus teki kovan työn, jotta Terrafamelle avautui mahdollisuus menestyä. Miltä Kainuu näyttäisi nyt, jos tuolloin olisi luovutettu? Meillä ei olisi satoja työpaikkoja eikä verotuloja.

Erityiskiitoksen osoitan akkustrategian alulle panneelle elinkeinoministeri Mika Lintilälle, joka on jaksanut vaikuttaa akkuklusterin luomiseksi Suomeen. Se on avannut uutta suuntaa myös Terrafamelle ja koko Kainuun alueelle.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Sotkamo-lehdessä 2.2.2021

Eduskunta on vielä istuntotauolla mutta politiikan rintamalla uusi vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikenteeseen niin Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessakin.

Yhdysvalloissa presidentin valta on vaihtumassa, mutta ei aivan rauhanomaisesti. Väistyvää presidenttiä Donald Trumpia tukeneet mielenosoittajat valtasivat viime viikolla Yhdysvaltain kongressitalon. Hyökkäys kongressitaloa vastaan Yhdysvalloissa osoitti, että jos yksi vanhimmista länsimaalaisista demokratioista ei ole turvassa radikaaleilta ryhmiltä niin ei ole välttämättä muuallakaan.

Yhdysvaltain tapahtumat ovat surullisista jatkumoa väistyvän presidentti Trumpin sätkyttelystä pysyä vallan kahvassa, vaikka kansalaiset toisin äänestivät. Kongressinvaltaajilla oli vakaa pyrkimys estää kongressia vahvistamasta Joe Bidenin presidenttiyttä. Välillisesti Trumpia voidaan pitää tästä vastuussa. Hän ei millään tavalla rauhoitellut mielenosoittajia, päinvastoin hän oli pyytänyt heitä saapumaan Washingtoniin osoittamaan mieltä sosiaalisen median välityksellä. Se on kansanvallan ja kansalaisten halveksintaa. Se on demokratian murentamista.

Viime vuosina keskustelukulttuurin suunta on ollut repivää ja yhteistä keskusteluyhteyttä ei tunnu löytyvän eri puolien kanssa. Tämä ei ole vain suomalaisten haaste, myös muissa maissa kamppaillaan samaisen asian kanssa. Digiaika on mahdollistanut nimettömänä ja kasvottomana huutelun. Syyttelyä, haukkumista ja eikä toista yritetä edes ymmärtää. Puolet on valittu ja niillä pysytään. Sosiaalisen median keskustelukulttuurin kärjistyminen on jatkunut jo pitkään.

Netin syövereissä kumpuava pahaolo ja väkivallan ihannointi johtavat pahimmillaan väkivallan tekoihin valtaapitäviä kohtaan. Saimme lukea alkuviikosta järkyttävästä hyökkäyksestä kansanedustaja Juha Sipilää kohtaan. Sipilä ei ole ainoa lähivuosien poliitikko, jonka fyysistä koskemattomuutta on rikottu. Vuonna 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubbin päälle heitettiin Coca-Colaa ja vuonna 2019 ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä, mutta turvamiehet saivat taltutettua miehen ennen sitä. Poliittinen väkivalta on synkkä uhkakuva ja sille ei pidä antaa tilaa!

Politiikalla on useita tarkoituksia, mutta yksi tärkeimmistä on yhdistää kansaa. Suomen on oltava yhtenäinen tulevaisuudessakin. Ilman yhtenäisyyttä emme saa vietyä maatamme eteenpäin.

Suomen kansa on ehkä pieni, mutta sitäkin sisukkaampi ja kekseliäämpi. Suomi on pärjännyt maailman kriiseissä ja myrskyissä tukeutuen vahvuuksiinsa ja pitämällä kiinni yhtenäisyydestään. Suomalaiset ovat tukeutuneet toisiinsa ja katsoneet yhdessä eteenpäin. Aina ei olla oltu samaa mieltä, mutta aina on kuljettu samaan suuntaan.

Olkoon tämä loppuvuosi valoisampi. Ollaan inhimillisiä ja rakentavia, mutta kuitenkin ystävällisiä toisiamme kohtaan. Se kantaa paljon pidemmälle.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 15.1.2021