Kirjoitukset

Eduskunta on vielä istuntotauolla mutta politiikan rintamalla uusi vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikenteeseen niin Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessakin.

Yhdysvalloissa presidentin valta on vaihtumassa, mutta ei aivan rauhanomaisesti. Väistyvää presidenttiä Donald Trumpia tukeneet mielenosoittajat valtasivat viime viikolla Yhdysvaltain kongressitalon. Hyökkäys kongressitaloa vastaan Yhdysvalloissa osoitti, että jos yksi vanhimmista länsimaalaisista demokratioista ei ole turvassa radikaaleilta ryhmiltä niin ei ole välttämättä muuallakaan.

Yhdysvaltain tapahtumat ovat surullisista jatkumoa väistyvän presidentti Trumpin sätkyttelystä pysyä vallan kahvassa, vaikka kansalaiset toisin äänestivät. Kongressinvaltaajilla oli vakaa pyrkimys estää kongressia vahvistamasta Joe Bidenin presidenttiyttä. Välillisesti Trumpia voidaan pitää tästä vastuussa. Hän ei millään tavalla rauhoitellut mielenosoittajia, päinvastoin hän oli pyytänyt heitä saapumaan Washingtoniin osoittamaan mieltä sosiaalisen median välityksellä. Se on kansanvallan ja kansalaisten halveksintaa. Se on demokratian murentamista.

Viime vuosina keskustelukulttuurin suunta on ollut repivää ja yhteistä keskusteluyhteyttä ei tunnu löytyvän eri puolien kanssa. Tämä ei ole vain suomalaisten haaste, myös muissa maissa kamppaillaan samaisen asian kanssa. Digiaika on mahdollistanut nimettömänä ja kasvottomana huutelun. Syyttelyä, haukkumista ja eikä toista yritetä edes ymmärtää. Puolet on valittu ja niillä pysytään. Sosiaalisen median keskustelukulttuurin kärjistyminen on jatkunut jo pitkään.

Netin syövereissä kumpuava pahaolo ja väkivallan ihannointi johtavat pahimmillaan väkivallan tekoihin valtaapitäviä kohtaan. Saimme lukea alkuviikosta järkyttävästä hyökkäyksestä kansanedustaja Juha Sipilää kohtaan. Sipilä ei ole ainoa lähivuosien poliitikko, jonka fyysistä koskemattomuutta on rikottu. Vuonna 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubbin päälle heitettiin Coca-Colaa ja vuonna 2019 ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä, mutta turvamiehet saivat taltutettua miehen ennen sitä. Poliittinen väkivalta on synkkä uhkakuva ja sille ei pidä antaa tilaa!

Politiikalla on useita tarkoituksia, mutta yksi tärkeimmistä on yhdistää kansaa. Suomen on oltava yhtenäinen tulevaisuudessakin. Ilman yhtenäisyyttä emme saa vietyä maatamme eteenpäin.

Suomen kansa on ehkä pieni, mutta sitäkin sisukkaampi ja kekseliäämpi. Suomi on pärjännyt maailman kriiseissä ja myrskyissä tukeutuen vahvuuksiinsa ja pitämällä kiinni yhtenäisyydestään. Suomalaiset ovat tukeutuneet toisiinsa ja katsoneet yhdessä eteenpäin. Aina ei olla oltu samaa mieltä, mutta aina on kuljettu samaan suuntaan.

Olkoon tämä loppuvuosi valoisampi. Ollaan inhimillisiä ja rakentavia, mutta kuitenkin ystävällisiä toisiamme kohtaan. Se kantaa paljon pidemmälle.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 15.1.2021

Suomen riistakeskus myönsi viime viikolla luvan neljän suden kaatamiseksi Haapajärven alueella.
Susilauma on pitkin vuotta aiheuttanut alueella vahinkoja koirille ja kun susilauma on oppinut saalistamaan koiria niin eivät ne tavastaan irti pääse. Tämä on aiheuttanut alueella merkittäviä ongelmia, sillä metsästäjät eivät voi päästää koiria irti ja toisaalta moni ei uskalla pitää koiraa ulkona, koska muutoin on vaarana ihmisen parhaan ystävän joutuminen suden suuhun.

Alueella oltiin jo monta päivää toiveikkaissa tunnelmissa, että ihmisiin ja kotieläimiin liian tuttavallisiksi heittäytyneille susille saataisiin joku järjestys, mutta loppuviikko osoitti, ettei tästäkään selvitty ilman valituskierroksia. Alueen ihmisten pelko jatkaa kasvamistaan ja elämä ei palaa normaaliksi tai lähellekään sitä alueen kylillä.

Viime viikon suurin valitusyllätys tuli kokoomuksen suunnalta, kun europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli tehnyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen: ”Miten komissio aikoo puuttua suden suojelun puutteelliseen toteutukseen Suomessa”.

Kysymyksessä on pitkäaikainen kokoomuspoliitikko ja europarlamentaarikko, joten mielestäni on aiheellista kysyä, että mikä on kokoomuksen linja susiasian osalta? Kokoomusjohto ei ainakaan tähän mennessä ole sanonut juuta taikka jaata susiasiaan vaan keskittynyt olemaan hiljaa.

Hiljaisuus laittaa miettimään. Kokoomus tosiasiassa ajelee kaksilla rattailla susiasiassa ja todellisuudessa meille susialueilla eläville ei heidän toimestaan ole tulossa lohtua, vaan kokoomus keskittyy johtavien poliitikkojen toimesta huolehtimaan, että alueemme susikanta jatkaa kasvamistaan.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Selänne-lehdessä 23.12.2020

Kettunen iloitsee lisämäärärahojen kohdistumisesta Kainuun tiestön kunnossapitoon ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien laajentamiseen.

Kuhmossa Hyryntien siirtoon esitetään 700 000 euroa, tällä edistetään kainuulaisen teollisuuden vahvistumista. Tiesiirto on välttämätön Kuhmo Oy:n sahan toiminnan kehittämisen kannalta.

Nämä ovat tärkeitä panostuksia koko Kainuulle, Kettunen toteaa.

Kiitän myös kainuulaisia kansanedustajakollegoita kovasta työstä Kainuun edunvalvonnan eteen. Yhteistyöllä asioita hoidetaan eteenpäin.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Ylä-Kainuussa 15.12.2020

Viime aikoina lehtien eri palstoilla, ihmisten kahvipöytäkeskusteluissa ja sosiaalisen median kanavissa ovat olleet puheenaiheena sudet, syystäkin. Myös eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla kansalaisaloitetta suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta.

Eduskunnan tahtotila on selvä. Suurin osa käytetyistä puheenvuoroista kiitteli kansalaisaloitetta ja kansanedustajat halusivat kannanhoidollisen metsästämisen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Aihe on tunteita herättävä ja se kuului myös eduskunnan salikeskustelussa. Asiaan on kuitenkin suhtauduttava kiihkottomasti, mutta samalla ottaa huomioon ihmisten aito huoli ja pelko susien aiheuttamista vahingoista. Susikeskustelu on lähtenyt kuitenkin osittain väärille raiteille. Kannanhoidollista metsästystä vaativia pidetään luonnonvihaajina ja tappajina. Vastustajat taas leimataan normaalista elämästä vieraantuneiksi sudenhalaajiksi ja maaseudun asukkaiden vihollisiksi.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden uhkailu on väärin eikä se edistä susitilanteen ratkaisemista. On kaikkien edun mukaista, että tutkijat saavat rauhassa tehdä työnsä ja saamme tutkittua tietoa susista ja niiden määrästä. On myös tärkeää, että metsästäjät ja LUKE:n toimijat tekevät yhteistyötä susien määrän kartoittamisessa. Kritiikkiä saa esittää, se on meidän kaikkien oikeus.

Olen puhunut julkisuudessa, että Kuhmossa on todennäköisesti noin 60 sutta. Tämä arvio perustuu pitkälti metsästäjiltä saamiini näkö- ja jälkihavaintoihin ja luotan niihin. Täytyy myös ymmärtää, että Venäjän rajan yli tulee yksittäisiä susia ja susilaumoja aivan vapaasti. Ei niiltä kysytä passia tai viisumia, ne tulevat halutessaan. Susi on myös erittäin älykäs eläin. Susi on ”opetettu” Venäjällä siihen, että sitä metsästetään ja uhataan. Suden oman turvallisuuden takia sen kannattaa jäädä Suomen puolelle. Kyse on puhtaasta ehdollistamisesta.

Näen ongelmallisena eläinten ruokintahaaskat. Kuten toimittaja Antero Komulainen kirjoitti Kainuun Sanomien kolumnissa 23.11. on Kainuussa 116 rekisteröityä ruokintahaaskaa ja lisäksi monia rekisteröimättömiä. Haaskat houkuttelet suurpetoja helpon ruuan perään ja haaskojen määrät ovat Kainuussa korkeita. Onko tällä vaikutusta Kainuun suuriin susimääriin? Tätä olisi syytä tutkia.

Suomessa on alueita missä susien määrä on jo kestämättömällä tasolla. Kannanhoidolliselle metsästykselle on suuri yhteiskunnallinen tarve. Tavoitteeksi täytyy ottaa, että sudet saadaan takaisin metsiin, joissa niillä olisi elintilaa. Tärkeintä on palauttaa niiden luontainen arkuus ihmisiä kohtaan.

Olen vahvasti kannanhoidollisen metsästyksen takana. Kuten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kertonut, kannanhoidollinen metsästys alkanee talvella 2021-2022.

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyttä suden asemasta. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei kotien pihoihin, eikä tuotantoeläinten keskelle.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 27.11.2020