Punamullalle mahdollisuus

Kehysriihi oli vaikea ja sitä ei käy kieltäminen. Olen kuullut väitteitä, että pitkittynyt riihi oli keskustalle vain teatteria. Päinvastoin tässä oltiin tosissaan neuvottelemassa tulevien vuosien työllisyys- ja talouslinjoista.

Kehysriihessä keskustalla oli kukkaronnyörin vartijan rooli ja menikin monta päivää herätellä hallituskumppaneita asian tärkeydestä.

Jos ei olisi saavutettu yhteistä linjaa, niin olisi hallitustaival katkennut.

Lopullisen vastuun hallituksen toimintakyvystä kantaa aina pääministeri.

Aina välillä on sellainen olo, että olemme väärässä hallituksessa. Kokoomuksen kanssa löydämme yhteistä tarttumapintaa taloudenhoidosta, mutta köyhän asia, alueellinen tasa-arvo ja hajautettu yhteiskunta ovat asioita, joista emme pääse yksimielisyyteen.

Punamultahallituksessa olemme taloudenpidossa ja yrittäjyydessä paljon vartijana. Näiden seikkojen takia olen ja olemme keskusta, emme kokoomus tai vasemmisto.

Keskustalaisena koen, että tällä hallituspohjalla on paljon yhteisiä asioita aina köyhän asiasta koulutukseen.

Taloudenpidossa periaatteet ovat erilaiset vasemmistopuolueilla ja keskustalla. Isoin riita syntyikin työllisyys-, talous- ja velanhoitokysymyksistä.

Puolueiden välillä olikin periaatteellisia ristiriitoja talouspolitiikan osalta. Vaikka ei olisi yhteistä periaatetta, voidaan sopuun pyrkiä, ja siihen lopulta päästiin.

Tässä hallituspohjassa ei ole kyse rakkausavioliitosta vaan järkiavioliitosta. Ja järkeä tässä haettiin. Nyt SDP ja Marin saivat päättää, tulevatko he keskustaa vai vihreitä vastaan – punamultaa vai vihervasemmistoa. Pääministeri Marin päätti tulla keskustan suuntaan.

Perimmäinen kysymys oli, että aloittaako tämä hallitus koronan jälkeisen taloudenhoidon nyt vai jättääkö se sen seuraavalle hallitukselle?

Kestää joka tapauksessa useampia vaalikausia selvitä tästä koronan aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta niin kuin aina samankaltaisissa tilanteissa on käynyt. Tähän haettiin ratkaisu.

On parempi sopia kuin riidellä. Yhteinen suunta on löydetty ja lopputuloksena maassamme on edelleen toimintakykyinen ja eteenpäin katsova hallitus. Saamme jatkaa rauhan ja vakauden linjalla. Nyt lähivuodet voimme hoitaa Suomen asioita vakaasti.

Tuloksena yrittämisen verotus ei kiristy.

Suomi nousee jatkossakin työllä ja yrittämisellä. Turvealan yrittäjille saatiin tuntuva tukipaketti, joka vastaa akuuttiin hätään. Turpeenpolttoon tulee parempia mahdollisuuksia. Turveala ei olisi saanut mitään, jos hallitus olisi hajonnut.

Kun osa yhteistyökumppaneista tuntuu vierailta, niin on hyvä, että asiat sovitaan kunnolla.

Kaikki yksityiskohdat eivät miellytä, mutta tietyt asiat etenevät kuten esimerkiksi sote, ihmisten lähipalveluiden turvaaminen ja perhevapaauudistus keskustalaisella mallilla. Pystymme myös varjelemaan maa- ja metsätalouden etua.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 30.4.2021

Kettunen vaatii käyttömaksuja ulkomaiselle raskaalle liikenteelle

Keskustan kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ulkomaisen raskaan liikenteen vinjettimaksujen eli tienkäyttömaksujen käyttöönottamiseksi.

Kettunen tähdentää, että tiestön korjausvelan vähentämiseen on panostettu merkittävästi. Kaikki tienkäyttäjät eivät kuitenkaan osallistu kuluihin tasapuolisesti.

– Ulkomaalainen raskas liikenne kuluttaa Suomen tiestöä, aiheuttaa jonkin verran vaaratilanteita ja onnettomuuksia, muttei osallistu millään tavalla kustannuksiin. Tilanne on kestämätöntä suomalaisen, raskaan kuljetusalan ammattilaisen silmin, Kettunen tuskailee.

Suomi on Kettusen mukaan viimeisiä Euroopan unionin maita, joissa ei ole käytössä tienkäyttömaksuja. Nämä tienkäyttömaksut kompensoitaisiin kotimaiselle ammattiliikenteelle täysimääräisesti. Tienkäyttömaksut suosisivat kotimaisia yrityksiä verrattuna esimerkiksi naapurimaiden firmoihin, Kettunen toteaa.

– Esimerkiksi Saksassa vinjetti on toteutettu täysin sähköisesti ja se kohdistuu aina tiettyyn ajoneuvoon. Vinjettimaksuilla saatavat varat tulee käyttää täysimääräisesti tiestön kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen, Kettunen vaatii.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 6.4.2021