Kirjoitukset

– Kehysriihi oli vaikea ja sitä ei käy kieltäminen. Keskustalla oli kukkaronnyörin vartijan rooli ja menikin monta päivää herätellä hallituskumppaneita asian tärkeydestä. Jos ei olisi saavutettu yhteistä linjaa, niin hallitustaival olisi katkennut, kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) palasi hallituksen puoliväliriiheen verkkovälitteisessä vappupuheessaan.

Kettusen mukaan hallituspohjalla on paljon yhteistä aina köyhän asiasta koulutukseen, mutta taloudenpidossa periaatteet ovat erilaisia vasemmistopuolueilla ja keskustalla.

Isoin riita syntyi työllisyys-, talous- ja velanhoitokysymyksistä, ja puolueiden välillä oli periaatteellisia ristiriitoja talouspolitiikan osalta.

– Tässä hallituspohjassa ei ole kyse rakkausavioliitosta, vaan järkiavioliitosta. Nyt SDP ja Marin ( Sanna Marin ) saivat päättää, tulevatko he keskustaa vai vihreitä vastaan. Pääministeri Marin päätti tulla keskustan suuntaan.

Lopputulema ei ole täydellinen, mutta se on Kettusen mielestä Suomen tulevaisuuden kannalta oikea.

– Työllisyyttä ylös, velka alas. Siinä on päätösten pihvi.

Kettusen mukaan esimerkiksi sote, ihmisten lähipalveluiden turvaaminen ja perhevapaauudistus etenevät keskustalaisella mallilla.

– Myös kotitalousvähennys nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40 prosentista 60 prosenttiin. Haluan, että myös kotityö ja hoivatyö saatettaisiin kyseisten summien ja prosenttien piiriin.

Erikseen hän nosti esiin turpeen.

– Turvealan yrittäjille saatiin tuntuva tukipaketti, joka vastaa akuuttiin hätään. Turpeenpolttoon tulee parempia mahdollisuuksia. Turveala ei olisi saanut mitään, jos hallitus olisi hajonnut.

EDISTYSASKELEENA Kettunen pitää sitä, että työllisyyden hoito siirtyy te-toimistoilta kuntien vastuulle.

– Tällä uudistuksella on asialliset työllisyysvaikutukset, hän totesi ja etenkin perussuomalaisia suomien paheksui puheita tempputyöllistämisestä.

Hänen mukaansa on täysin väärä käsitys, että kuntien työllisyyspalveluissa pyöriteltäisiin papereita. Hän otti esimerkiksi Kuhmon Elsa-hankkeen, jossa kehitetään osallistujien osaamista.

– Hankkeen osallistujista yli kolmasosa työllistyi muutamassa kuukaudessa palkkatyöhön yrityksiin.

Kettusen mukaan pelkkä yritysten työllistämisedellytysten parantaminen ei auta, koska huomattava osa työttömistä työnhakijoista ei ole sellaisessa kunnossa tai sellaisella osaamisen tasolla, että he voisivat työllistyä yrityksiin.

– Heidän kuntouttamisensa ja osaamisensa kehittäminen on yhdistettävä heidän työnhakunsa kanssa. Juuri näin voidaan tehdä työllisyyden kuntakokeiluissa, koska kunnat tuottavat kuntalaisille sekä terveys- että opetuspalvelut. Kun työnhakijat ovat kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaita, voidaan heille tarjota myös terveyspalveluita ja osaamisen kehittämispalveluita saumattomasti.

VAPPUPUHEESSAAN Kettunen käänteli myös EU:n elpymispakettia.

– Pidän suurena riskinä tätä pakettia. Se veisi meidät kertaharppauksella yhteisvelkaan.

Kettusen mukaan nyt puhutaan siitä, että paketti täytyy hyväksyä, kun kriisi on päällä. Kriisejä on kuitenkin ollut vuodesta 2008 asti.

– Pidän outona puhetta siitä, että EU kaatuisi, jos Suomi kaataisi paketin. Luultavasti unionista keksittäisiin jonkinlainen kiertotie, jolla elvytyspaketti saataisiin pystyyn.

Niin ikään Kettunen pitää saivarteluna sitä, ettei pakettia kutsuta suoraan eurobondeiksi.

– Tosiallisesti niin on. Tarvitsisimme hengähdystauon asian suhteen. EU:n suurissa saleissa eliitti puhuu, kuinka tämä paketti on riittämätön ja uutta tulee pukkaamaan, kun tämä hyväksytään. Pelkään, ettei tämä tule jäämään tähän.

Otteet vappupuheesta on julkaistu Kainuun Sanomissa 2.5.2021

Kehysriihi oli vaikea ja sitä ei käy kieltäminen. Olen kuullut väitteitä, että pitkittynyt riihi oli keskustalle vain teatteria. Päinvastoin tässä oltiin tosissaan neuvottelemassa tulevien vuosien työllisyys- ja talouslinjoista.

Kehysriihessä keskustalla oli kukkaronnyörin vartijan rooli ja menikin monta päivää herätellä hallituskumppaneita asian tärkeydestä.

Jos ei olisi saavutettu yhteistä linjaa, niin olisi hallitustaival katkennut.

Lopullisen vastuun hallituksen toimintakyvystä kantaa aina pääministeri.

Aina välillä on sellainen olo, että olemme väärässä hallituksessa. Kokoomuksen kanssa löydämme yhteistä tarttumapintaa taloudenhoidosta, mutta köyhän asia, alueellinen tasa-arvo ja hajautettu yhteiskunta ovat asioita, joista emme pääse yksimielisyyteen.

Punamultahallituksessa olemme taloudenpidossa ja yrittäjyydessä paljon vartijana. Näiden seikkojen takia olen ja olemme keskusta, emme kokoomus tai vasemmisto.

Keskustalaisena koen, että tällä hallituspohjalla on paljon yhteisiä asioita aina köyhän asiasta koulutukseen.

Taloudenpidossa periaatteet ovat erilaiset vasemmistopuolueilla ja keskustalla. Isoin riita syntyikin työllisyys-, talous- ja velanhoitokysymyksistä.

Puolueiden välillä olikin periaatteellisia ristiriitoja talouspolitiikan osalta. Vaikka ei olisi yhteistä periaatetta, voidaan sopuun pyrkiä, ja siihen lopulta päästiin.

Tässä hallituspohjassa ei ole kyse rakkausavioliitosta vaan järkiavioliitosta. Ja järkeä tässä haettiin. Nyt SDP ja Marin saivat päättää, tulevatko he keskustaa vai vihreitä vastaan – punamultaa vai vihervasemmistoa. Pääministeri Marin päätti tulla keskustan suuntaan.

Perimmäinen kysymys oli, että aloittaako tämä hallitus koronan jälkeisen taloudenhoidon nyt vai jättääkö se sen seuraavalle hallitukselle?

Kestää joka tapauksessa useampia vaalikausia selvitä tästä koronan aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta niin kuin aina samankaltaisissa tilanteissa on käynyt. Tähän haettiin ratkaisu.

On parempi sopia kuin riidellä. Yhteinen suunta on löydetty ja lopputuloksena maassamme on edelleen toimintakykyinen ja eteenpäin katsova hallitus. Saamme jatkaa rauhan ja vakauden linjalla. Nyt lähivuodet voimme hoitaa Suomen asioita vakaasti.

Tuloksena yrittämisen verotus ei kiristy.

Suomi nousee jatkossakin työllä ja yrittämisellä. Turvealan yrittäjille saatiin tuntuva tukipaketti, joka vastaa akuuttiin hätään. Turpeenpolttoon tulee parempia mahdollisuuksia. Turveala ei olisi saanut mitään, jos hallitus olisi hajonnut.

Kun osa yhteistyökumppaneista tuntuu vierailta, niin on hyvä, että asiat sovitaan kunnolla.

Kaikki yksityiskohdat eivät miellytä, mutta tietyt asiat etenevät kuten esimerkiksi sote, ihmisten lähipalveluiden turvaaminen ja perhevapaauudistus keskustalaisella mallilla. Pystymme myös varjelemaan maa- ja metsätalouden etua.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 30.4.2021

Keskustan kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ulkomaisen raskaan liikenteen vinjettimaksujen eli tienkäyttömaksujen käyttöönottamiseksi.

Kettunen tähdentää, että tiestön korjausvelan vähentämiseen on panostettu merkittävästi. Kaikki tienkäyttäjät eivät kuitenkaan osallistu kuluihin tasapuolisesti.

– Ulkomaalainen raskas liikenne kuluttaa Suomen tiestöä, aiheuttaa jonkin verran vaaratilanteita ja onnettomuuksia, muttei osallistu millään tavalla kustannuksiin. Tilanne on kestämätöntä suomalaisen, raskaan kuljetusalan ammattilaisen silmin, Kettunen tuskailee.

Suomi on Kettusen mukaan viimeisiä Euroopan unionin maita, joissa ei ole käytössä tienkäyttömaksuja. Nämä tienkäyttömaksut kompensoitaisiin kotimaiselle ammattiliikenteelle täysimääräisesti. Tienkäyttömaksut suosisivat kotimaisia yrityksiä verrattuna esimerkiksi naapurimaiden firmoihin, Kettunen toteaa.

– Esimerkiksi Saksassa vinjetti on toteutettu täysin sähköisesti ja se kohdistuu aina tiettyyn ajoneuvoon. Vinjettimaksuilla saatavat varat tulee käyttää täysimääräisesti tiestön kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen, Kettunen vaatii.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 6.4.2021

Usein kuulee sanottavan, että vahva valtion kassa on köyhän ihmisen paras ystävä ja työ on parasta sosiaaliturvaa. Nämä väittämät voivat meistä useimmat allekirjoittaa – puoluekannasta riippumatta. Onkin totta, että kun valtio voi hyvin niin myös kansalaiset voivat paremmin. Tarvitaan työtä, turvaa ja tulevaisuutta.

Yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle oli hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkaminen siten, että sitoudutaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Ilman vahvaa työllisyysastetta emme pysty hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita ylläpitämään, eikä tuleville sukupolville saa jättää kohtuutonta velkataakkaa kannettavaksi. Asiat hankaloituivat viime vuoden keväällä koronan takia. Suomen kasvu ei voi enää koronakriisin jälkeen perustua velkavetoiseen kotimaiseen kysyntään.

Koronakriisi on runnellut yritysten toimintaa useilla eri aloilla, puhumattakaan sen tuottamasta inhimillisestä kärsimyksestä. On ollut lomautuksia ja irtisanomisia. Tilanne ei ole sama kuin vaalikauden alussa. Kaikesta huolimatta hallitus sopi viime syksyn budjettiriihen yhteydessä työllisyystoimista, joilla tavoitellaan yli 30 000 lisätyöllistä.

Keskustan tavoitteena hallituksen tulevassa puoliväliriihessä ovat muun muassa linjaukset työttömyysturvan uudistamiseen työttömyysjaksoja lyhentävästi, saada aikaan kannustava rahoitusjärjestelmä kuntien työllisyyspalveluihin, nuorten oppisopimusten vauhdittaminen palkkatuella sekä osatyökykyisten työllistymisen vauhdittaminen.

Työllisyystoimien lisäksi on tärkeää nostaa keskusteluun jo työssä olevien työhyvinvointi ja jaksaminen näin poikkeuksellisina aikoina. Etätyöaika on tuonut monille paljon joustoa elämään ja aivan uudet mahdollisuudet työskennellä tai opiskella haluamastaan paikasta käsin. Vaikka etätyön- ja opintojen myötä lisääntyneessä joustavuudessa on paljon hyvää, ei sen mukanaan tuomia epäkohtia tule unohtaa. Helsingin yliopiston opiskelijoille tekemän kyselyn mukaan koronavuonna opiskeluinto laski ja moni koki uupumusta. Yksi syy uupumukselle on koettu yksinäisyys.

Työuupumus ja masennus eivät kuitenkaan ole mitään vain korona-ajan mukanaan tuomia ilmiöitä, vaan ne ovat olleet yhteiskunnassamme iso ongelma jo ennen sitä ja aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä. Viime vuonna neuvoteltiin kokonaisuus yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi ja sen yhteydessä sovittiin lainsäädäntöä uudistettavan niin, että työn henkisen ja fyysisen kuormituksen hallintaan tulee uusia välineitä.

Työnantajat tarvitsevat uusia työkaluja, joiden avulla ennakoivasti ylläpidetään ihmisten työkykyä. Työntekijöillä taas vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin vahvistavat työhyvinvointia ja jaksamista. Ei riitä, että tehdään työllisyystoimia ja luodaan työpaikkoja – tulee huolehtia myös siitä, että ihmiset jaksavat työssään. Näinä aikoina ja tämän ajanjakson jälkeenkin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.3.2021