Kirjoitukset

Budjettiriihi saatiin viime viikolla päätökseen. Vaikeimmatkin asiat sovittiin viime metreillä ja sopu syntyi.

Voimme olla Kainuussa tyytyväisiä hallituksen linjauksiin. Ilmastoasioiden lisäksi haasteita loivat Veikkaus ja tieteen tulevaisuus. Onneksi ratkaisut näihinkin saatiin, tieteestä ei tulla leikkaamaan ja Veikkausta kompensoidaan jatkossakin.

On selvää, että Veikkauksen ja kulttuurin, liikunnan, nuorisotoiminnan ja tieteen epätervettä suhdetta pitää tulla muuttamaan. Tärkeät toimialat ja järjestöt eivät voi olla riippuvaisia Veikkauksen tuloista.

Budjettiriihessä hallitus linjasi, että viiden reitin (Jyväskylä, Joensuu, Kajaani, Kokkola-Pietarsaari ja Kemi-Tornio) maakuntalentojen rahoitus turvataan 14.8.2022 saakka, ja jatkossa tavoitellaan siirtymistä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Tämä on elintärkeää Kainuun saavuttavuuden kannalta. Matkustajien lisäksi lentokoneiden ruumassa liikkuu paljon rahtia.

Näen myös positiivisena tulevan kaivosveron suunnittelun. Kaivosvero tulisi voimaan vuoden 2023 tietämillä ja verotuotoista 60 prosenttia jäisi kaivosten sijaintikunnille. Tämä on oikeudenmukainen suunta. Samanaikaisesti kaivoslaki on uudistuksen alla.

Meille harvaan asutun alueen asukkaille on tärkeää, että poliisi on läsnä. Hallitus linjasikin määrärahojen kohdentamisesta juuri tällaisille alueille, joihin Kainuu myös lukeutuu. Poliisin tulee näkyä ja kuulua koko Suomessa.

Muita ilon aiheita ovat esimerkiksi kotitalousvähennyksen nosto hoiva- ja hoitotyössä, eläkeikäisten korotettu työtulovähennys ja opiskelijoiden tulorajojen korotus. Tulorajojen korotus on vain vuoden kokeilu, mutta kannattaisin itse sitä pysyväksi. Työnteosta opintojen ohella ei pitäisi rangaista vaan päinvastoin.

Aggressiivista verosuunnittelua lähdetään reippaasti suitsimaan. Ulkomaalaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saatuja voittoja lähdetään verottamaan laajalla rintamalla ja ylikansallisten yhtiöiden metsänostosta saamat veroedut poistetaan. Näin varmistetaan, etteivät Suomesta nyhdetyt rahat karkaa Caymansaarten aallokoihin.

Ilmastoasioista päästiin yksimielisyyteen ja hallituksella on vahva tahtotila torjua ilmastonmuutosta. Käytössä olevat toimet ovat toimivia ja keskustan ilmastopolitiikan linjausten mukaisia. Suomi tulee saavuttamaan tarvittavat tavoitteet vuoteen 2035 mennessä.

Öljylämmityksestä luopumisen tukeminen, biokaasuinvestoinnit ja kiertotalouden edistämisen erilaiset suunnitelmat ovat muutamia esimerkkejä kestävän kehityksen suunnasta, joilla ilmastonmuutosta torjutaan.

Tavallisten kansalaisten elämää ei lähdetty kurjistamaan.

Riihen tuloksia voidaan pitää myös Suomen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden voittona.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 17.9.2021

Keskustan kansanedustajat Mikko Kärnä ja Tuomas Kettunen ovat äärimmäisen tyytyväisiä budjettiriihessä saavutettuun sopuun. Kansanedustajat toteavat, että riihessä saavutettu sopu oli järkivihreyden voitto ilmastohulluudesta.

– Kyllähän tässä nyt lyötiin kaikenmaailman ilmastofanaatikoille ja elokapinoille luu syvälle kurkkuun sekä osoitettiin, että ilmastopäästöjä voidaan vähentää erittäin kunnianhimoisesti kansaa kurittamatta, kansanedustajat toteavat yhteisessä tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan keskusta torjui riihen alla ja riihessä esitetyt todellisuudesta irrallaan olevat vaatimukset liikenteen ja lämmityksen kansallisesta päästökaupasta, lentoverosta, polttoaineiden veronkorotuksista, öljylämmityksen kieltämisestä, maatalouden energiaveronpalautuksen poistosta, lihaveroista, turvepeltojen kieltämisestä ja pellonraivausmaksuista.

Tämä sopu oli Kärnän ja Kettusen mukaan ennen kaikkea Suomen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden voitto. Mitään vihreiden ”ilmastokuritustoimia” ei hyväksytty.

Kärnä ja Kettunen toteavat budjettiriihen osoittaneen että keskustaa tarvitaan hallituksessa.

– Onhan tämä hallituksessa oleminen välillä vaikeaa kuin panssarivaunun vuokraaminen armeijalta, mutta toivottavasti tämä saavutettu sopuratkaisu osoittaa kaikille, miksi keskustaa tarvitaan tässä hallituksessa, he toteavat yhteistiedotteessaan.

Heidän mukaansa asiat olisivat ilman keskustaa menneet aivan eri tavalla. Elokapinaa ja muita ilmastofanaatikkoja tavallisten ihmisten toimeentulo ja maaseudun asukkaat tuntuvat kiinnostavan yhtä paljon kuin kilon säkki kukkamultaa, kansanedustajat muotoilevat tiedotteessa.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.9.2021

Parhaillaan käydään keskustelua EU:n hiilinieluista ja EU:n päästötavoitteista suhteessa Suomen metsiin.

Muutama viikko sitten julkisuuteen vuoti komission päässä valmistelu luonnos EU:n metsästrategiasta.

Euroopan komissio julkaisee sen virallisesti 20. heinäkuuta. Valmisteilla oleva uusi metsästrategia on aiheuttanut ärsytystä ja pelkoa.

Syystäkin.

Euroopan Unionin komissio on puuttumassa rankalla kädellä kansalliseen metsien käyttöön.

Energiakäytössä ei saisi enää hyödyntää runkopuuta. Avohakkuut ja kantojen poistot kiellettäisiin.

Tämä käytännössä tarkoittaisi EU:n puuttuvan kansalliseen metsäpolitiikkaan ilmastosyiden varjolla.

Lisäksi ongelmana on, että luonnoksen mukaan strategia ei tunnista lyhytkestoisten tai uusien, innovatiivisten puupohjaisten tuotteiden roolia ja mahdollisuutta osana biotaloutta, vaan nostaa esille virkistykseen perustuvat lisääntyvät työllisyys- ja elinkeinomahdollisuudet – jotka todellisuudessa ovat marginaalisia.

Kollega, kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) väläytti jopa EU:sta eroa, jos EU:n metsästrategia menee tällaisenaan läpi.

Piiraisen sanoissa on häivähdys totuutta. Muun muassa avohakkuukielto romuttaisi tehokkaasti Suomen kansantaloutta ja samalla se tietäisi metsäteollisuuden alasajoa. Tätä kehitystä ei tule missään nimessä sallia.

Suomen talouden kivijalan murentaminen olisi kohtalokasta. Metsäteollisuutemme bruttoarvo on kymmeniä miljardeja ja osuus viennistä parinkymmenen prosentin luokkaa. Työpaikkoja metsäsektorilta on kymmeniä tuhansia.

Kansankassa sakkaisi pahemman kerran, jos suunnitelmat menevät sellaisenaan läpi.

Jos monet Euroopan maat ovat hakanneet metsänsä vuosikymmenien kuluessa ja Suomi puolestaan hoitanut kestävästi omansa, niin onko oikeudenmukaista, että Suomi laitetaan ”maksajaksi” tässä?

Toivon, että suomalaiset europarlamentaarikot olisivat yksituumaisesti puolustamassa suomalaista metsätaloutta. Kummastelen Ville Niinistön (vihr.) avointa tukea tämän hetken luonnokselle, joka olisi katastrofaalinen Suomelle.

Samoin ministeri Krista Mikkoselle (vihr.) toivoisin ymmärrystä puolustaa Suomen etua ja tehdä asiassa yhteistyötä ministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa.

Suomi on EU:n edelläkävijöitä luonnonsuojelussa ja -monimuotoisuuden puolustamisessa. Suojelemme eniten metsiä EU-maista.

Jos Suomi ei pysty vaikuttamaan järkeviin metsälinjauksiin EU:n sisällä, niin onko meidän mielekästä olla osa tällaista yhteisöä?

Tämä kysymys herää monella mieleen. Jään odottamaan mihin europarlamentaarikkomme ja ministerimme pystyvät.

Metsäpolitiikan osalta Suomen linjan pitää olla selvä, päätöksenteko on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

Metsät ja metsistä päättäminen kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, ei komission.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.7.2021

Kuuluisaa ja historiallista sote-uudistusta on nyt jumpattu jo yli vuosikymmen useamman hallituksen toimesta. Nyt alkaa näyttämään siltä, että se saadaan vihdoin valmiiksi ja ihmisten elämää päästään helpottamaan.

Sote täytyy saada valmiiksi, jotta hoitoon pääsy ja palvelut turvataan kaikkialla Suomessa jokaiselle suomalaiselle. Jokainen ymmärtää, että Suomen väestö vanhenee ja sote-palveluiden tarve kasvaa. Ei tätä uudistusta tehdä huvin vuoksi tai ideologia mielessä. Jokainen puolue on vuorollaan ollut sitä valmistelemassa ja jokainen maamme päättäjä tietää sen tarpeen.

Hallituksen tavoitteena on tasa-arvoiset, toimivat arjen palvelut koko maassa. Sote-uudistuksen tarve on selvä. Siksi sitä onkin yritetty pitkään. Nyt sotesta syntynyt hyvä ratkaisu, joka pystytään toteuttamaan, on suomalaisten parhaaksi.

Oppositiopuolueista kokoomus ja perussuomalaiset haluavat kaataa soten. Se tarkoittaisi eriarvoisuutta ja kuntien pakkoliitoksia. Se johtaisi todelliseen Amerikan malliin ja olisi kuolinisku kunnille. Muun muassa Kauppalehti (28.5.) uutisoi, että jos sote jää toteuttamatta, on Kainuussa kuntaverojen korotuspaineet kolmen prosentin luokkaa.

En usko, että kokoomuksen tai perussuomalaisten kannattajat tätä haluaisivat. Sote-uudistuksessa on mukana aidosti myös taloudelliset perusteet.

Sote tuo paljon hyvää mukanaan. Hallinto yksinkertaistuu nykyisestä. Tällä hetkellä sote-palvelut tuotetaan osittain kunnissa, osittain kuntayhtymissä. Sote-hallinto on tällä hetkellä monikerroksista. Valtio, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja kunnat. Nyt siirrytään yksinkertaisempaan rakenteeseen.

Uudistus lisää myös demokratiaa. Jokainen suomalainen voi jatkossa vaikuttaa suoraan äänestämällä siihen ketkä päättävät sote-palveluista. Tällä hetkellä erilaisten kuntayhtymien luottamushenkilöt jäävät etäisiksi, harva osaa edes nimetä, ketä eri tehtäviin on valittu.

Tästä mallista on esitetty kritiikkiä, että tämä malli rajoittaisi yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä ja keskittää kaikki palvelut julkisen sektorin tuotettavaksi. Tämähän ei pidä paikkaansa.

Sote-uudistuksen perusteella monituottajamalli jatkuu eikä uudistus merkitse isoa muutosta ostopalveluiden käyttöön. Sote-uudistuksella ei rajoiteta yksityisen, eikä kolmannen sektorin toimijoiden tai julkisomisteisten yhtiöiden toimintamahdollisuuksia.

Uudistuksessa selkeytetään julkisen ja yksityisen rooleja sote-palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, jotta sote-palvelut turvattaisiin kaikissa tapauksissa. Hyvinvointialue vastaisi niistä tehtävistä, jotka sille lailla säädetään.

Viime kaudella sote-mallissa oli mukana perustuslaillisia esteitä, joita ei saatu korjattua. Ongelmia aiheutti myös siinä ollut valinnanvapaus. Nyt näitä ongelmia ei ole ja perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei esteitä toteuttamiselle ole.

On Kainuun tulevaisuuden kannalta elintärkeää, että saamme uudistuksen maaliin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 5.6.2021