Kirjoitukset

Korkeakoulupolitiikan suunta on muuttunut maakuntien Suomen eduksi. Ministeri Antti Kurvinen kertoi joulun alla 40 uudesta aloituspaikasta Kajaanin ammattikorkeakouluun. Tästä kiitän ministeriä ja yhteistä kainuulaista vaikuttamistyötämme.

Kuten rehtori Matti Sarén sanoi, on potti suuri huomioiden ammattikorkeakoulumme koko. Tuhannen oppilaan KAMK sai 40 uutta aloituspaikkaa, kun 10 000 opiskelijan Haaga-Helia sai 60 uutta paikkaa.

Rehtori Sarénin mukaan Kainuu tarvitsee lisää koulutusmahdollisuuksia. Tästä olen täysin samaa mieltä. Siksi koulutuspolitiikan uudella linjalla on jatkettava päämäärätietoisesti eteenpäin.

Nyt alkanutta korkeakoulupolitiikan suunnanmuutosta haastetaan lujasti. Kokoomustaustaiset lobbarit, EK:n Jyri Häkämies sekä Akavan Sture Fjäder , tekivät Keskustan linjaa voimakkaasti moittivan kannanoton.

Myös entisen kokoomuslaisen opetusministerin Henna Virkkusen mukaan uusi linja on ”tyrmistyttävä”, ja hän ihmettelee, onko Keskustassa kuultu koulutuksen ja tutkimuksen laadusta. Virkkunenhan oli vastuuministeri, kun Kainuun opettajakoulutuslaitos lakkautettiin ”suuruuden ekonomian” edistämiseksi.

Itse en usko, että laatu merkitsee keskittämistä. Pienikin korkeakoulu voi tarjota laadukasta koulutusta ja olla kehityksen moottori. Tämän todistaa oma ammattikorkeakoulumme.

Korostan kolmea perustetta korkeakoulutuksen alueelliselle laajentamiselle.

Nuoret tarvitsevat koulutusmahdollisuuksia, mieluiten omalla kotiseudulla. Mahdollisuuksia pitää hajauttaa koko maahan.

Toinen perustelu on osaajapula. Yrityksillä menee lujaa ja työllisyys on ennätyslukemissa. Osaajapula on kehityksen jarru kautta maan. Kainuunkin tulevaisuus on rohkeiden yrittäjien ja ahkerien osaajien varassa.

Kolmas perustelu on aluepolitiikka. Kaikista suomalaisista ja kaikista maakunnista on pidettävä huolta. Kehityspanoksia pitää jakaa reilusti koko maahan. Keskittäminen ei ole luonnonlaki.

Koulutus ja sivistys vievät eteenpäin yksilöä ja yhteisöä. Koulutuksen varaan myös meidän kainuulaisten on syytä rakentaa yhteistä tulevaisuuttamme.

Tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuosi 2021 on ollut hyvin tapahtumarikas politiikan kentillä ja poliittisessa päätöksenteossa niin valtakunnallisesti kuin meillä Kainuussakin. Kainuun positiivinen kehitys koulutuspaikkojen lisäksi on ollut merkittävää, koronasta huolimatta.

Pidetään tämä hyvä vire päällä myös ensi vuonna. Haluan toivottavaa menestyksekästä uutta vuotta 2022 kaikille kainuulaisille ja koko Suomelle.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 31.12.2021

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua korkeakoulutuksen hajauttamisesta. Mielipiteitä on noussut puolesta ja vastaan. On syytä nostaa muutamia sosiaalipoliittisia näkökulmia mukaan keskusteluun.

Maakunnissa sijaitsevat korkeakoulut avaavat nuorille ovia kouluttautumisen tielle, niin pitkälle kuin itse haluavat omista sosiaalisista lähtökohdista riippumatta. Useat työläistaustoista tulevat ovat saaneet mahdollisuuden päästä korkeakoulutuksen pariin lähellä sijaitsevissa oppilaitoksista. Tämä koskee niin nuoria naisia kuin nuoria miehiäkin.

MYÖS PERHEELLISILLE lähellä sijaitsevat korkeakoulumahdollisuudet ovat tärkeitä. Useille koulutuksesta haaveilevalle muodostuu haasteeksi työn, perheen ja koulutuksen yhteensovittaminen. Työtä ja perhettä ei niin helposti lähdetä siirtämään, joten lähellä sijaitsevat korkeakoulut ovat elintärkeitä monille lapsiperheiden vanhemmille.

Hajautetun korkeakouluverkoston ansiosta pystytään kaventamaan alueellista eriytymistä ja antamaan kaikille parempia mahdollisuuksia kouluttautua. Tilanne paranisi entisestään, jos entistä useammalla paikkakunnalla olisi tällainen mahdollisuus kouluttautua. Jokaiselle pitäisi antaa tasa-arvoinen mahdollisuus saavutettavaan koulutuspolkuun niin halutessaan.

EIKÄ OLE MIKÄÄN salaisuus, että korkeakoulutetuista merkittävä osa jää myös alueelle asumaan ja työskentelemään. Vertailukohtana voidaan käyttää Lapin yliopistoa, jossa vuonna 2014 viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli valmistuneista 55 prosenttia jäänyt joko Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Vastaavasti vuonna 2018 Lapin yliopistoon tulleista opiskelijoista vajaat 40 prosenttia saapuivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnista. Uusmaalaiset muodostavat enemmistön opiskelijoista lappilaisten tullessa toisena. Osa heistäkin jää pohjoiseen.

JOS KORKEAKOULUTUSTA on tarjolla alueella, on alueelle jääminen todennäköisempää. Työt, mahdollinen elinkumppani ja ystäväpiirit ovat saattaneet muodostua opiskelupaikkakunnalla. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat valtavia veto- ja pitovoimatekijöitä, jotka ovat jokaiselle alueelle elintärkeitä.

Täytyy myös muistaa, että koulutuksen vieminen alueille on tehokasta työllistämisen edistämistä. Itse koululaitokset jo työllistävät korkeakoulutettuja ja korkeakoulut ovat osa vastausta huutavaan osaajapulaan. Samaisten ongelmien parissa painivat niin Kainuu, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa kuin Porin seutukin.

Hajautettu korkeakoulutus Suomessa ei ole vain aluepolitiikkaa vaan myös vahvaa sosiaalipolitiikkaa ja mitä parhainta tasa-arvon edistämistä.

Täytyy myös muistaa, että koulutuksen vieminen alueille on tehokasta työllistämisen edistämistä. Itse koululaitokset jo työllistävät korkeakoulutettuja ja korkeakoulut ovat osa vastausta huutavaan osaajapulaan.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.11.2021

Eduskunnan käsittelyssä on tänä syksynä monia keskeisiä työllisyyttä parantavia toimia. Muun muassa yhteistoimintalain uudistaminen, rekrytointikokeilu ja pohjoismainen työvoimapalvelumalli ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, ja lait astuvat voimaan ensi vuonna.

Yhteistoimintalain, tuttavallisemmin yt-lain uudistus on tärkeä, koska se luo tilaa paikalliselle sopimiselle. Yhteistoimintalailla pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä ja siten parantaa työhyvinvointia.

Koronan jälkeisessä ajassa on tärkeää etsiä yhdessä uusia ratkaisuja työpaikkojen kehittämiseen, kun haetaan uusia toimintamalleja esimerkiksi läsnä- ja etätyöhön.

Sopiminen edellyttää luottamusta. Parempi vuorovaikutus työpaikan kehittämisessä ja tieto työpaikan taloudellisesta tilanteesta on sopimisen mahdollistaja, kun luottamus työntekijöiden ja työnantajan välillä mahdollistuu. Työpaikoilla ratkaistaan se, että löydetäänkö yhteinen sävel sopimiseen.

Seuraava askel on kehittää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kaikilla työpaikoilla. Hallituksen asettama kolmikantainen työryhmä jatkaa työtään ja toivottavasti järjestöiltä löytyy tulevina kuukausina rohkeutta uudistaa suomalaista työelämää tavalla, joka huomioi muuttuvan työelämän tarpeet.

Rekrytointikokeilun avulla pyritään tukemaan yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Tavoitteena on madaltaa rekrytointikynnystä, tukea kasvua ja luonnollisesti myös työllisyyttä. Tämä on varmasti tervetullut kokeilu, kunhan vältetään turha byrokratia. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta on tehtävä entistä helpompaa ja kannustavampaa.

Kokeilussa rekrytointitukea myönnetään 50 prosenttia uuden työntekijän kokonaispalkasta aina 10 000 euroon asti. Valtakunnallisesti kokeiluun valitaan yli 900 yritystä.

Yrityksille testataan rahallisen kannustimen lisäksi valmennuspalvelua ja sen vaikuttavuutta. Kokeilu alkanee ensi vuoden puolella ja kestää seuraavalle vaalikaudelle. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokeilun tuloksia.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee parantamaan hallituksen asettamia työllisyystavoitteita. Laskennallisesti Suomeen saadaan tällä mallilla arviolta 9 500 uutta työllistä.

Uudistuksen pihvinä onkin työnhakijan nykyistä parempi ja kasvokkain tapahtuva palveleminen. Jokaisen työnhakijan palveluntarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti.

Kuten moneen kertaan olemme todenneet ja kaikki tiedämme, Kainuussa on huutava pula osaavasta työvoimasta.

TE-palvelut on ilmoittanut syksyn uusista työpaikoista ja niitä on avoinna yli 1000 maakunnassamme. Työnhakija ja työpaikka eivät jostain syystä kohtaa. Ja tähän kohtaanto-ongelmaan meillä pitää löytää ratkaisuja.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on osaratkaisu kohtaanto-ongelmaan luomalla uusia opintopolkuja työtä hakevalle kainuulaiselle.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.10.2021

Eduskunta äänesti perjantaina 15.10. niin sanotusta koronapassista.

Tämän asian ympärillä on usein vedottu perustuslakiin ja sen tulkintoihin. Ihmisillä on vapauksia, mutta on myös oikeus terveyteen ja henkeen. Se oikeus ajaa kaiken muun edelle. Tietoisesti rokotteen ottamatta jättäneet rikkovat tätä oikeutta.

Lain mukaan toimitaan tässäkin asiassa. Jos on kriisi, voidaan lähteä rajoittamaan perusoikeuksia, eikä sitä tehdä koskaan kevein perustein. Poikkeusoloissakin perusoikeuksien vähimmäisedellytys on kuitenkin, että sen voidaan olettaa tuottavan enemmän hyvää kuin huonoa. Tämän kriisin aikana on jouduttu rajoittamaan muun muassa liikkumista ja elinkeinonvapautta. Tähän ovat olleet painavat perustelut.

Ihmiset ovat odottaneet tunnollisesti ja pitkään koronarajoituksien purkamista. Kun yhteiskuntaa lähdetään avaamaan, ovat ongelmaksi muodostumassa ne, jotka eivät halua ottaa rokotetta vaan pitävät mieluummin foliohatustansa kiinni.

Netti tuntuu olevan pullollaan kaiken maailman nettiprofeettoja, jotka eivät halua millään uskoa asiantuntijoita. Tuntuu, että yhteiskuntamme on pienen äänekkään vähemmistön panttivankina, joka uskoo salaliittoteorioihin, eikä ota rokotetta. Näin ei voida jatkaa.

Sairaalat alkavat kuormittumaan niistä koronapotilaista, jotka ovat tietoisesti jättäneet rokotteet ottamatta. Tämä tarkoittaa taas kiireettömien hoitojen myöhästymistä. Esimerkiksi lonkka- ja nivelleikkaukset siirtyvät jälleen.

On myös ihmisiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa rokotetta, mikä on ymmärrettävää. Myös heidät asetetaan suureen vaaraan piittaamattomuudella. Meillä on yli miljoona rokottamatonta kansalaista, joiden keskuudessa virus elää, leviää ja säilyy. Riski mutaatioillekin on olemassa. Päivittäiset uudet tautitapaukset hipovat koko epidemia-ajan ennätyksiä.

Meillä Suomessakin on pitkä historia erilaisten kulku- ja tartuntatautien kanssa. Niitä vastaan on taisteltu ja taistelut on myös voitettu muun muassa laajojen rokotusohjelmien avulla. Vanhemmat ikäluokat ovat nähneet näiden tautien runtelevan läheisiään ja tuttaviaan.

Meillä nuoremmilla ei ole samanlaista näkökulmaa aiheeseen. Emme saa silti unohtaa mitä taudit voivat hallitsemattomia aiheuttaa. Monet rokot ja esimerkiksi tuberkuloosi ovat hävinneet melkein kokonaan Suomen kartalta. Eikä koronakaan tule olemaan poikkeus. Se voidaan nujertaa, ja rokotteet ovat isossa roolissa siinä.

Se vaatii kuitenkin ihmisiä ottamaan rokotteet. Itsekin otin heti, kun se vain oli mahdollista ja haluan jokaisen, joka voi ottaa rokotteen, sen myös ottavan.

Toivotaan, toivotaan -linjan aika on ohi. Tarvitsemme Suomeen koronapassin ja se säädettiin eduskunnassa. Koronapassi on yksi mahdollisuus, jolla taistellaan koronaa vastaan ja saadaan kontrolloitua sitä paremmin.

Passia ei säädetty ihmisten kiusaksi vaan koko yhteiskunnan hyväksi. Koronapassi ei pakota ketään ottamaan rokotetta. Se ei ole lain tarkoitus. Sen tarkoitus on antaa mahdollisuus niille, joilla on suoja virusta vastaan, osallistua normaalilla tavalla tilaisuuksiin, joihin tulee muitakin ihmisiä tietäen sen, että todennäköisyys altistua virukselle on vähäinen.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.10.2021