Kirjoitukset

Eduskunta äänesti perjantaina 15.10. niin sanotusta koronapassista.

Tämän asian ympärillä on usein vedottu perustuslakiin ja sen tulkintoihin. Ihmisillä on vapauksia, mutta on myös oikeus terveyteen ja henkeen. Se oikeus ajaa kaiken muun edelle. Tietoisesti rokotteen ottamatta jättäneet rikkovat tätä oikeutta.

Lain mukaan toimitaan tässäkin asiassa. Jos on kriisi, voidaan lähteä rajoittamaan perusoikeuksia, eikä sitä tehdä koskaan kevein perustein. Poikkeusoloissakin perusoikeuksien vähimmäisedellytys on kuitenkin, että sen voidaan olettaa tuottavan enemmän hyvää kuin huonoa. Tämän kriisin aikana on jouduttu rajoittamaan muun muassa liikkumista ja elinkeinonvapautta. Tähän ovat olleet painavat perustelut.

Ihmiset ovat odottaneet tunnollisesti ja pitkään koronarajoituksien purkamista. Kun yhteiskuntaa lähdetään avaamaan, ovat ongelmaksi muodostumassa ne, jotka eivät halua ottaa rokotetta vaan pitävät mieluummin foliohatustansa kiinni.

Netti tuntuu olevan pullollaan kaiken maailman nettiprofeettoja, jotka eivät halua millään uskoa asiantuntijoita. Tuntuu, että yhteiskuntamme on pienen äänekkään vähemmistön panttivankina, joka uskoo salaliittoteorioihin, eikä ota rokotetta. Näin ei voida jatkaa.

Sairaalat alkavat kuormittumaan niistä koronapotilaista, jotka ovat tietoisesti jättäneet rokotteet ottamatta. Tämä tarkoittaa taas kiireettömien hoitojen myöhästymistä. Esimerkiksi lonkka- ja nivelleikkaukset siirtyvät jälleen.

On myös ihmisiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa rokotetta, mikä on ymmärrettävää. Myös heidät asetetaan suureen vaaraan piittaamattomuudella. Meillä on yli miljoona rokottamatonta kansalaista, joiden keskuudessa virus elää, leviää ja säilyy. Riski mutaatioillekin on olemassa. Päivittäiset uudet tautitapaukset hipovat koko epidemia-ajan ennätyksiä.

Meillä Suomessakin on pitkä historia erilaisten kulku- ja tartuntatautien kanssa. Niitä vastaan on taisteltu ja taistelut on myös voitettu muun muassa laajojen rokotusohjelmien avulla. Vanhemmat ikäluokat ovat nähneet näiden tautien runtelevan läheisiään ja tuttaviaan.

Meillä nuoremmilla ei ole samanlaista näkökulmaa aiheeseen. Emme saa silti unohtaa mitä taudit voivat hallitsemattomia aiheuttaa. Monet rokot ja esimerkiksi tuberkuloosi ovat hävinneet melkein kokonaan Suomen kartalta. Eikä koronakaan tule olemaan poikkeus. Se voidaan nujertaa, ja rokotteet ovat isossa roolissa siinä.

Se vaatii kuitenkin ihmisiä ottamaan rokotteet. Itsekin otin heti, kun se vain oli mahdollista ja haluan jokaisen, joka voi ottaa rokotteen, sen myös ottavan.

Toivotaan, toivotaan -linjan aika on ohi. Tarvitsemme Suomeen koronapassin ja se säädettiin eduskunnassa. Koronapassi on yksi mahdollisuus, jolla taistellaan koronaa vastaan ja saadaan kontrolloitua sitä paremmin.

Passia ei säädetty ihmisten kiusaksi vaan koko yhteiskunnan hyväksi. Koronapassi ei pakota ketään ottamaan rokotetta. Se ei ole lain tarkoitus. Sen tarkoitus on antaa mahdollisuus niille, joilla on suoja virusta vastaan, osallistua normaalilla tavalla tilaisuuksiin, joihin tulee muitakin ihmisiä tietäen sen, että todennäköisyys altistua virukselle on vähäinen.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.10.2021

Budjettiriihi saatiin viime viikolla päätökseen. Vaikeimmatkin asiat sovittiin viime metreillä ja sopu syntyi.

Voimme olla Kainuussa tyytyväisiä hallituksen linjauksiin. Ilmastoasioiden lisäksi haasteita loivat Veikkaus ja tieteen tulevaisuus. Onneksi ratkaisut näihinkin saatiin, tieteestä ei tulla leikkaamaan ja Veikkausta kompensoidaan jatkossakin.

On selvää, että Veikkauksen ja kulttuurin, liikunnan, nuorisotoiminnan ja tieteen epätervettä suhdetta pitää tulla muuttamaan. Tärkeät toimialat ja järjestöt eivät voi olla riippuvaisia Veikkauksen tuloista.

Budjettiriihessä hallitus linjasi, että viiden reitin (Jyväskylä, Joensuu, Kajaani, Kokkola-Pietarsaari ja Kemi-Tornio) maakuntalentojen rahoitus turvataan 14.8.2022 saakka, ja jatkossa tavoitellaan siirtymistä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Tämä on elintärkeää Kainuun saavuttavuuden kannalta. Matkustajien lisäksi lentokoneiden ruumassa liikkuu paljon rahtia.

Näen myös positiivisena tulevan kaivosveron suunnittelun. Kaivosvero tulisi voimaan vuoden 2023 tietämillä ja verotuotoista 60 prosenttia jäisi kaivosten sijaintikunnille. Tämä on oikeudenmukainen suunta. Samanaikaisesti kaivoslaki on uudistuksen alla.

Meille harvaan asutun alueen asukkaille on tärkeää, että poliisi on läsnä. Hallitus linjasikin määrärahojen kohdentamisesta juuri tällaisille alueille, joihin Kainuu myös lukeutuu. Poliisin tulee näkyä ja kuulua koko Suomessa.

Muita ilon aiheita ovat esimerkiksi kotitalousvähennyksen nosto hoiva- ja hoitotyössä, eläkeikäisten korotettu työtulovähennys ja opiskelijoiden tulorajojen korotus. Tulorajojen korotus on vain vuoden kokeilu, mutta kannattaisin itse sitä pysyväksi. Työnteosta opintojen ohella ei pitäisi rangaista vaan päinvastoin.

Aggressiivista verosuunnittelua lähdetään reippaasti suitsimaan. Ulkomaalaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saatuja voittoja lähdetään verottamaan laajalla rintamalla ja ylikansallisten yhtiöiden metsänostosta saamat veroedut poistetaan. Näin varmistetaan, etteivät Suomesta nyhdetyt rahat karkaa Caymansaarten aallokoihin.

Ilmastoasioista päästiin yksimielisyyteen ja hallituksella on vahva tahtotila torjua ilmastonmuutosta. Käytössä olevat toimet ovat toimivia ja keskustan ilmastopolitiikan linjausten mukaisia. Suomi tulee saavuttamaan tarvittavat tavoitteet vuoteen 2035 mennessä.

Öljylämmityksestä luopumisen tukeminen, biokaasuinvestoinnit ja kiertotalouden edistämisen erilaiset suunnitelmat ovat muutamia esimerkkejä kestävän kehityksen suunnasta, joilla ilmastonmuutosta torjutaan.

Tavallisten kansalaisten elämää ei lähdetty kurjistamaan.

Riihen tuloksia voidaan pitää myös Suomen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden voittona.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 17.9.2021

Keskustan kansanedustajat Mikko Kärnä ja Tuomas Kettunen ovat äärimmäisen tyytyväisiä budjettiriihessä saavutettuun sopuun. Kansanedustajat toteavat, että riihessä saavutettu sopu oli järkivihreyden voitto ilmastohulluudesta.

– Kyllähän tässä nyt lyötiin kaikenmaailman ilmastofanaatikoille ja elokapinoille luu syvälle kurkkuun sekä osoitettiin, että ilmastopäästöjä voidaan vähentää erittäin kunnianhimoisesti kansaa kurittamatta, kansanedustajat toteavat yhteisessä tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan keskusta torjui riihen alla ja riihessä esitetyt todellisuudesta irrallaan olevat vaatimukset liikenteen ja lämmityksen kansallisesta päästökaupasta, lentoverosta, polttoaineiden veronkorotuksista, öljylämmityksen kieltämisestä, maatalouden energiaveronpalautuksen poistosta, lihaveroista, turvepeltojen kieltämisestä ja pellonraivausmaksuista.

Tämä sopu oli Kärnän ja Kettusen mukaan ennen kaikkea Suomen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden voitto. Mitään vihreiden ”ilmastokuritustoimia” ei hyväksytty.

Kärnä ja Kettunen toteavat budjettiriihen osoittaneen että keskustaa tarvitaan hallituksessa.

– Onhan tämä hallituksessa oleminen välillä vaikeaa kuin panssarivaunun vuokraaminen armeijalta, mutta toivottavasti tämä saavutettu sopuratkaisu osoittaa kaikille, miksi keskustaa tarvitaan tässä hallituksessa, he toteavat yhteistiedotteessaan.

Heidän mukaansa asiat olisivat ilman keskustaa menneet aivan eri tavalla. Elokapinaa ja muita ilmastofanaatikkoja tavallisten ihmisten toimeentulo ja maaseudun asukkaat tuntuvat kiinnostavan yhtä paljon kuin kilon säkki kukkamultaa, kansanedustajat muotoilevat tiedotteessa.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.9.2021

Parhaillaan käydään keskustelua EU:n hiilinieluista ja EU:n päästötavoitteista suhteessa Suomen metsiin.

Muutama viikko sitten julkisuuteen vuoti komission päässä valmistelu luonnos EU:n metsästrategiasta.

Euroopan komissio julkaisee sen virallisesti 20. heinäkuuta. Valmisteilla oleva uusi metsästrategia on aiheuttanut ärsytystä ja pelkoa.

Syystäkin.

Euroopan Unionin komissio on puuttumassa rankalla kädellä kansalliseen metsien käyttöön.

Energiakäytössä ei saisi enää hyödyntää runkopuuta. Avohakkuut ja kantojen poistot kiellettäisiin.

Tämä käytännössä tarkoittaisi EU:n puuttuvan kansalliseen metsäpolitiikkaan ilmastosyiden varjolla.

Lisäksi ongelmana on, että luonnoksen mukaan strategia ei tunnista lyhytkestoisten tai uusien, innovatiivisten puupohjaisten tuotteiden roolia ja mahdollisuutta osana biotaloutta, vaan nostaa esille virkistykseen perustuvat lisääntyvät työllisyys- ja elinkeinomahdollisuudet – jotka todellisuudessa ovat marginaalisia.

Kollega, kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) väläytti jopa EU:sta eroa, jos EU:n metsästrategia menee tällaisenaan läpi.

Piiraisen sanoissa on häivähdys totuutta. Muun muassa avohakkuukielto romuttaisi tehokkaasti Suomen kansantaloutta ja samalla se tietäisi metsäteollisuuden alasajoa. Tätä kehitystä ei tule missään nimessä sallia.

Suomen talouden kivijalan murentaminen olisi kohtalokasta. Metsäteollisuutemme bruttoarvo on kymmeniä miljardeja ja osuus viennistä parinkymmenen prosentin luokkaa. Työpaikkoja metsäsektorilta on kymmeniä tuhansia.

Kansankassa sakkaisi pahemman kerran, jos suunnitelmat menevät sellaisenaan läpi.

Jos monet Euroopan maat ovat hakanneet metsänsä vuosikymmenien kuluessa ja Suomi puolestaan hoitanut kestävästi omansa, niin onko oikeudenmukaista, että Suomi laitetaan ”maksajaksi” tässä?

Toivon, että suomalaiset europarlamentaarikot olisivat yksituumaisesti puolustamassa suomalaista metsätaloutta. Kummastelen Ville Niinistön (vihr.) avointa tukea tämän hetken luonnokselle, joka olisi katastrofaalinen Suomelle.

Samoin ministeri Krista Mikkoselle (vihr.) toivoisin ymmärrystä puolustaa Suomen etua ja tehdä asiassa yhteistyötä ministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa.

Suomi on EU:n edelläkävijöitä luonnonsuojelussa ja -monimuotoisuuden puolustamisessa. Suojelemme eniten metsiä EU-maista.

Jos Suomi ei pysty vaikuttamaan järkeviin metsälinjauksiin EU:n sisällä, niin onko meidän mielekästä olla osa tällaista yhteisöä?

Tämä kysymys herää monella mieleen. Jään odottamaan mihin europarlamentaarikkomme ja ministerimme pystyvät.

Metsäpolitiikan osalta Suomen linjan pitää olla selvä, päätöksenteko on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

Metsät ja metsistä päättäminen kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, ei komission.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.7.2021