Eduskunnan käsittelyssä on tänä syksynä monia keskeisiä työllisyyttä parantavia toimia. Muun muassa yhteistoimintalain uudistaminen, rekrytointikokeilu ja pohjoismainen työvoimapalvelumalli ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, ja lait astuvat voimaan ensi vuonna.
Yhteistoimintalain, tuttavallisemmin yt-lain uudistus on tärkeä, koska se luo tilaa paikalliselle sopimiselle. Yhteistoimintalailla pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä ja siten parantaa työhyvinvointia.
Koronan jälkeisessä ajassa on tärkeää etsiä yhdessä uusia ratkaisuja työpaikkojen kehittämiseen, kun haetaan uusia toimintamalleja esimerkiksi läsnä- ja etätyöhön.
Sopiminen edellyttää luottamusta. Parempi vuorovaikutus työpaikan kehittämisessä ja tieto työpaikan taloudellisesta tilanteesta on sopimisen mahdollistaja, kun luottamus työntekijöiden ja työnantajan välillä mahdollistuu. Työpaikoilla ratkaistaan se, että löydetäänkö yhteinen sävel sopimiseen.
Seuraava askel on kehittää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kaikilla työpaikoilla. Hallituksen asettama kolmikantainen työryhmä jatkaa työtään ja toivottavasti järjestöiltä löytyy tulevina kuukausina rohkeutta uudistaa suomalaista työelämää tavalla, joka huomioi muuttuvan työelämän tarpeet.
Rekrytointikokeilun avulla pyritään tukemaan yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Tavoitteena on madaltaa rekrytointikynnystä, tukea kasvua ja luonnollisesti myös työllisyyttä. Tämä on varmasti tervetullut kokeilu, kunhan vältetään turha byrokratia. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta on tehtävä entistä helpompaa ja kannustavampaa.
Kokeilussa rekrytointitukea myönnetään 50 prosenttia uuden työntekijän kokonaispalkasta aina 10 000 euroon asti. Valtakunnallisesti kokeiluun valitaan yli 900 yritystä.
Yrityksille testataan rahallisen kannustimen lisäksi valmennuspalvelua ja sen vaikuttavuutta. Kokeilu alkanee ensi vuoden puolella ja kestää seuraavalle vaalikaudelle. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokeilun tuloksia.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee parantamaan hallituksen asettamia työllisyystavoitteita. Laskennallisesti Suomeen saadaan tällä mallilla arviolta 9 500 uutta työllistä.
Uudistuksen pihvinä onkin työnhakijan nykyistä parempi ja kasvokkain tapahtuva palveleminen. Jokaisen työnhakijan palveluntarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti.
Kuten moneen kertaan olemme todenneet ja kaikki tiedämme, Kainuussa on huutava pula osaavasta työvoimasta.
TE-palvelut on ilmoittanut syksyn uusista työpaikoista ja niitä on avoinna yli 1000 maakunnassamme. Työnhakija ja työpaikka eivät jostain syystä kohtaa. Ja tähän kohtaanto-ongelmaan meillä pitää löytää ratkaisuja.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on osaratkaisu kohtaanto-ongelmaan luomalla uusia opintopolkuja työtä hakevalle kainuulaiselle.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.10.2021
