Kirjoitukset

Suomen riistakeskus myönsi viime viikolla luvan neljän suden kaatamiseksi Haapajärven alueella.
Susilauma on pitkin vuotta aiheuttanut alueella vahinkoja koirille ja kun susilauma on oppinut saalistamaan koiria niin eivät ne tavastaan irti pääse. Tämä on aiheuttanut alueella merkittäviä ongelmia, sillä metsästäjät eivät voi päästää koiria irti ja toisaalta moni ei uskalla pitää koiraa ulkona, koska muutoin on vaarana ihmisen parhaan ystävän joutuminen suden suuhun.

Alueella oltiin jo monta päivää toiveikkaissa tunnelmissa, että ihmisiin ja kotieläimiin liian tuttavallisiksi heittäytyneille susille saataisiin joku järjestys, mutta loppuviikko osoitti, ettei tästäkään selvitty ilman valituskierroksia. Alueen ihmisten pelko jatkaa kasvamistaan ja elämä ei palaa normaaliksi tai lähellekään sitä alueen kylillä.

Viime viikon suurin valitusyllätys tuli kokoomuksen suunnalta, kun europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli tehnyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen: ”Miten komissio aikoo puuttua suden suojelun puutteelliseen toteutukseen Suomessa”.

Kysymyksessä on pitkäaikainen kokoomuspoliitikko ja europarlamentaarikko, joten mielestäni on aiheellista kysyä, että mikä on kokoomuksen linja susiasian osalta? Kokoomusjohto ei ainakaan tähän mennessä ole sanonut juuta taikka jaata susiasiaan vaan keskittynyt olemaan hiljaa.

Hiljaisuus laittaa miettimään. Kokoomus tosiasiassa ajelee kaksilla rattailla susiasiassa ja todellisuudessa meille susialueilla eläville ei heidän toimestaan ole tulossa lohtua, vaan kokoomus keskittyy johtavien poliitikkojen toimesta huolehtimaan, että alueemme susikanta jatkaa kasvamistaan.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Selänne-lehdessä 23.12.2020

Kettunen iloitsee lisämäärärahojen kohdistumisesta Kainuun tiestön kunnossapitoon ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien laajentamiseen.

Kuhmossa Hyryntien siirtoon esitetään 700 000 euroa, tällä edistetään kainuulaisen teollisuuden vahvistumista. Tiesiirto on välttämätön Kuhmo Oy:n sahan toiminnan kehittämisen kannalta.

Nämä ovat tärkeitä panostuksia koko Kainuulle, Kettunen toteaa.

Kiitän myös kainuulaisia kansanedustajakollegoita kovasta työstä Kainuun edunvalvonnan eteen. Yhteistyöllä asioita hoidetaan eteenpäin.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Ylä-Kainuussa 15.12.2020

Viime aikoina lehtien eri palstoilla, ihmisten kahvipöytäkeskusteluissa ja sosiaalisen median kanavissa ovat olleet puheenaiheena sudet, syystäkin. Myös eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla kansalaisaloitetta suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta.

Eduskunnan tahtotila on selvä. Suurin osa käytetyistä puheenvuoroista kiitteli kansalaisaloitetta ja kansanedustajat halusivat kannanhoidollisen metsästämisen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Aihe on tunteita herättävä ja se kuului myös eduskunnan salikeskustelussa. Asiaan on kuitenkin suhtauduttava kiihkottomasti, mutta samalla ottaa huomioon ihmisten aito huoli ja pelko susien aiheuttamista vahingoista. Susikeskustelu on lähtenyt kuitenkin osittain väärille raiteille. Kannanhoidollista metsästystä vaativia pidetään luonnonvihaajina ja tappajina. Vastustajat taas leimataan normaalista elämästä vieraantuneiksi sudenhalaajiksi ja maaseudun asukkaiden vihollisiksi.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden uhkailu on väärin eikä se edistä susitilanteen ratkaisemista. On kaikkien edun mukaista, että tutkijat saavat rauhassa tehdä työnsä ja saamme tutkittua tietoa susista ja niiden määrästä. On myös tärkeää, että metsästäjät ja LUKE:n toimijat tekevät yhteistyötä susien määrän kartoittamisessa. Kritiikkiä saa esittää, se on meidän kaikkien oikeus.

Olen puhunut julkisuudessa, että Kuhmossa on todennäköisesti noin 60 sutta. Tämä arvio perustuu pitkälti metsästäjiltä saamiini näkö- ja jälkihavaintoihin ja luotan niihin. Täytyy myös ymmärtää, että Venäjän rajan yli tulee yksittäisiä susia ja susilaumoja aivan vapaasti. Ei niiltä kysytä passia tai viisumia, ne tulevat halutessaan. Susi on myös erittäin älykäs eläin. Susi on ”opetettu” Venäjällä siihen, että sitä metsästetään ja uhataan. Suden oman turvallisuuden takia sen kannattaa jäädä Suomen puolelle. Kyse on puhtaasta ehdollistamisesta.

Näen ongelmallisena eläinten ruokintahaaskat. Kuten toimittaja Antero Komulainen kirjoitti Kainuun Sanomien kolumnissa 23.11. on Kainuussa 116 rekisteröityä ruokintahaaskaa ja lisäksi monia rekisteröimättömiä. Haaskat houkuttelet suurpetoja helpon ruuan perään ja haaskojen määrät ovat Kainuussa korkeita. Onko tällä vaikutusta Kainuun suuriin susimääriin? Tätä olisi syytä tutkia.

Suomessa on alueita missä susien määrä on jo kestämättömällä tasolla. Kannanhoidolliselle metsästykselle on suuri yhteiskunnallinen tarve. Tavoitteeksi täytyy ottaa, että sudet saadaan takaisin metsiin, joissa niillä olisi elintilaa. Tärkeintä on palauttaa niiden luontainen arkuus ihmisiä kohtaan.

Olen vahvasti kannanhoidollisen metsästyksen takana. Kuten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kertonut, kannanhoidollinen metsästys alkanee talvella 2021-2022.

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyttä suden asemasta. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei kotien pihoihin, eikä tuotantoeläinten keskelle.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 27.11.2020

Eduskunnassa päätetään koulutuksen historiallisesta uudistuksesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen, joka takaa samalla aidon, maksuttoman toisen asteen koulutuksen on nyt eduskunnan käsiteltävänä.

Tämä on hieno lenkki vuoden 1921 oppivelvollisuuslain ja 1960-luvun peruskoulun uudistuksen jatkoksi. Maailma on muuttunut kovasti viime vuosikymmeninä. Työelämän vaatimusten kasvu edellyttää koulutus- ja osaamistason nostamista. Tällä hetkellä peruskoulupohjalta olevien työllisyysaste on noin 43 prosenttia. Eli uudistuksella on todellinen tarve.

Tällä hetkellä lukio-opinnot voivat maksaa jopa 3 000 euroa kurssivalinnoista riippuen. Puhumattakaan paljonko hintalapuksi tulee tietyillä ammatillisen koulutuksen aloilla. Se voi olla liikaa erityisesti pienituloisille tai monilapsisen perheen vanhempien tai vanhemman kukkarolle.

Nyt tämä asia korjataan ja tämän jälkeen ei enää tarvitse katsoa lompakon paksuutta jatko-opintojen suhteen vaan nuori voi vapaasti jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei korjaa kaikkia ongelmia, joita koulumaailmasta löytyy. Peruskoulun puolella oppimistulokset ovat olleet jo pidemmällä aikavälillä laskussa.

Varsinkin poikien lukemisen taso on keskimääräisesti tippunut ja entistä useammalla oppilaalla on erilaisia ongelmia koulussa pärjäämisen kanssa. Täytyykin puuttua niihin juurisyihin, jotka ovat pahoinvoinnin taustalla.

Peruskoulujen puolelle tarvitaan yksinkertaisesti lisää resursseja. Erityisesti erityisopetukseen, koulunkäyntiavustajiin ja opinto-ohjaukseen. Opettajien suunnalta on tullut myös vahvaa viestiä, ettei nykyinen kolmiportainen tuen malli toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja tulevaisuudessa sitä tulee tarkastella.

Olisin myös valmis pohtimaan lakia, jolla määritettäisiin yläraja montako oppilas voi olla yhdessä ryhmässä ja yhdellä opettajalla kerrallaan. Tällä hetkellä lainsäädäntömme ei tunne ylärajaa ja luokkakoot ovat olleet nousussa viime vuosina. Kaikki ongelmat aiheuttavat myös järkyttäviä lieveilmiöitä.

Kouluväkivalta on näkynyt lehtien otsikoissa viime aikoina. Alaikäiset oppilaat ovat pahoinpidelleet toisia kouluissa ja nyt viimeisimpänä Helsingin Vallilassa tehtiin puukotus, jossa uhri kuoli. Yksi epäillyistä tekijöistä on 14-vuotias peruskouluikäinen poika. Tuntuu absurdilta, että Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tällaista edes tapahtuu.

Olen myös huolissani opettajien jaksamisesta kaiken tämän keskellä. Ennen opettajia kunnioitettiin ja opettajilla oli enemmän keinoja opiskelurauhan turvaamiseen sekä häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseen.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 10.11.2020