Kirjoitukset

Olen tyytyväinen kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkisen kantamaan huoleen Kajaanin lennoista (KS 28.9.). Heikkinen on kuitenkin valitettavasti lentojen päättymisen suhteen jälkijunassa.

Kokoomuksen edustaja on oikeassa siinä, että lennot palautetaan määräaikaisesti maaliskuuhun asti. Eivät lennot kuitenkaan siihen lopu. Valtio turvaa lennot Kajaaniin, Kokkolaan, Joensuuhun, Jyväskylään ja Kemiin aina vuoden 2021 loppuun asti. Heikkinen voi olla huolettomin mielin, hallitus turvaa Kainuun tilanteen, ettei lentomottia enää muodostu.

Joudun kuitenkin olemaan eri mieltä edustajakollega Heikkisen kanssa siitä, että kokoomus olisi ”uskottavin” maakuntien elinvoiman ja koko Suomen puolustaja. Kokoomuksen ollessa pääministeripuolue 2011–2015 se lepsuili EU:n koheesiorahoituksessa. Aluerahojen jaossa käytetyistä kriteereistä harvan asutuksen painoarvo puolittui. Se oli kylmää kyytiä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiselle.

Samaan aikaan myös toimitettiin jättimäiset leikkaukset kuntien peruspalveluihin ja suoritettiin epäoikeudenmukainen valtionosuusuudistus, jossa rahaa hivutettiin maaseutukunnista Etelä-Suomen isoille kaupungeille. Tämän vuoksi Kainuussa kannetaan keskimääräistä suurempaa kunnallisveroprosenttia. Teollisuuden puolella kuljetustuki oltiin lakkauttamassa.

Kainuu tarvitsee laajat liikenneyhteydet. Kainuun saavutettavuutta lisätään. Lentoyhteyksien lisäksi Kainuu saa kauan odotetun yöjunayhteyden.

Tämän lisäksi on myös satsattava pienlentokenttätoimintaan. Lentoliikenne kehittyy ja lähitulevaisuudessa olisi mukava laskeutua sähkölentokoneiden kyyditsemänä Kainuun lentokentille. Lentoliikenteen lisäksi on muistutettava myös että tieverkosto on oltava kunnossa teollisuutemme vauhdin takaajana.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 6.10.2020

Hallituksen budjettiriihi on käyty.  Yhtenä väännön aiheena oli turve. Puolueista varsinkin Vihreät sekä tehdyt selvitykset ovat vaatineet turpeelle jopa kymmenkertaista veronkorotusta, jolloin sen asema suhteessa ulkomailta tuotuun öljyyn ja kivihiileen muuttuisi epäedullisemmaksi. 

Turpeen kohdalla liian monella tuntuu unohtuneen myös tosiasiat. Turpeen osuus kaikesta energiapolttoaineiden käytöstä on vain 3-4 prosenttia. Sen merkitys kuitenkin vaihtelee paljon alueittain. Kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on noin 10-15 prosenttia ja muutamissa maakunnissa lähes neljänneksen. Määrä vastaa lähes kahta miljoonaa tonnia ulkomailta tuotua öljyä. Tämä tuntuu unohtuneen pahimmilta vouhkaajilta.

Politiikka on kuitenkin kompromissien taidetta, ja varsinkin hallituspolitiikka. Mikään puolue ei voi sanella, ei edes Vihreät. 

Keskustalle oli tässä poliittisessa todellisuudessa tärkeintä pitää kiinni siitä, että ulkomailta tuotavan kivihiilen suhteellinen asema turpeeseen nähden ei parane. Siinä onnistuimme. Hallitusohjelmaan Keskusta ajoi myös tärkeän reunaehdon, että veronkorotukset eivät saa ohjata ainespuuta polttoon. Siksi julkisuudessa olleet vaatimukset turpeen useamman euron veronkorotuksesta tai verotuksen moninkertaistamisesta eivät meille käyneet. 

Lopulta budjettiriihessä syntyi poliittinen kompromissi, jossa kaikkien lämmityspolttoaineiden verotusta korotettiin noin 2,7 eurolla. Tehty ratkaisu ei siten heikennä tai paranna turpeen suhteellista asemaa esimerkiksi öljyyn tai kivihiileen nähden.

En kiistä sitä, etteikö tehty kompromissi aiheuttaisi harmaita hiuksia meillä Kainuussa. Vaikuttaisihan turpeen käytön vähentäminen kaukolämmön tuotantoon ja turveyrittäjiin. Lähtökohtiin nähden pidän lopputulosta siedettävänä.

Samassa yhteydessä hallitus linjasi, että osa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta käytetään turvetta korvaavien investointien tukemiseen. Lisäksi samasta rahastosta aletaan tukea turveyrittäjien ja työntekijöiden sopeutumista ja kohdealueiden elinkeinotoiminnan monipuolistamista. Olennaista on keskityttyä myös siihen, aivan kuten hallitusohjelmassa on sovittu, että turvetta ei aleta korvaamaan kotimaisella ainespuulla tai esimerkiksi ulkolaisella tuontihakkeella. 

Vaikka maailma muuttuu, niin kotimaisuus olkoon jatkossakin punaisena lankana energiatuotannossa, myös huolto- ja toimitusvarmuuden näkökulmasta.

Nyt pitää rauhoittaa tämä energiapoliittinen keskustelu, muuten talvella tulee todella kylmä. 

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.9.2020

Kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen iloitsee hallituksen linjauksesta Kainuun yöjunayhteyden määräaikaiseksi palauttamiseksi.

Hallituspuolueet sopivat budjettiriihessä, että työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa neuvottelut yöjunayhteyden palauttamisesta VR:n kanssa. Tavoitteena on tuoda esitys yöjunayhteydestä täydentävään talousarvioesitykseen lähiviikkojen aikana.

Yöjunayhteys on erittäin tärkeä Kainuun alueen ihmisille, yrityksille ja matkailulle. Hallituksen pitää tehdä nyt kaikkensa, että riihilinjaus toteutuu, Kettunen painottaa.

Yöjunayhteys on osa hallituksen päättämää Kestävä matkailu 2030-ohjelmaa.

Viimeksi Kainuuseen on kulkenut yöjuna vuonna 2006.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 17.9.2020

Veteraanikansanedustaja Pentti Kettunen kyseli Kainuun Sanomissa (7.8.2020) onko Kainuun kansanedustajat hereillä ja hoidetaanko Kainuulle tärkeitä asioita kuntoon hallituksessa. Vastauksena voin todeta, että kevään aikana monta tärkeää asiaa on saatu päätökseen. Keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen toi Kainuulle tärkeitä koulutuspaikkoja. Kajaanin AMK sai 90 uutta aloituspaikkaa. Tämän lisäksi viimekuussa saimme lisää iloisia uutisia. KAMK sai sosionomin koulutusvastuun. Tästä koulutusalasta on Kainuussa puhuttu pitkään. Nyt tämäkin asia saatiin maaliin. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen merkitys on alueille huomattava. Merkittävä osuus koulutuksen käyneistä jää ja työllistyy alueilleen. Näin myös Kainuussa. 

Tiestöön liittyen uutta asfalttipintaa on vedetty Kainuussa niin VT5 ja VT6 suuntaan, mutta tässä meillä on vielä paljon tekemistä. Tiestö on Kainuussa päässyt tietyillä alueilla huonoon kuntoon ja rahat on peruskorjauksiin löydyttävä. Pentti Kettunen synkisteli kirjoituksessaan teollisuuspolitiikan tekemättömyydestä. Toin jo vuonna 2015 esille konkreettisia toimia, kuinka teollisuutta nostetaan Kainuussa kemiallisen metsäteollisuuden suunnalla. Kaicell Fibers, tämä Kainuun yhteinen hanke on hyvässä vauhdissa ja tähän toivon myös ex-kansanedustaja Pentti Kettusen tukea.  

Muutama ajatus vielä ihmisiä puhututtavista asioista. Tapetille on noussut erityisesti EU:n rahoitus. EU:n suuntaan jaettavan ”lahjarahan” näin suurta osuutta en tule hyväksymään edelleenkään. Lainaosuuden määrän olisi tullut olla suurempi. Ei ole suomalaisten veronmaksajien etu tai velvollisuus elättää Italian tai Espanjan kansalaisia, jotka ovat taloudellisestikin varakkaampia. On kuitenkin fakta, että Suomi elää viennistä edelleen ja EU:n kauppa-alueen toimivuus on myös Suomen etu. Vaikka populistisesti heitellään Suomen maksavan enemmän kuin saavan, niin huonompi vaihtoehto olisi viennin tyrehtyminen. Eikä sitä Suomi tai Suomen talous tulisi kestämään koronan aikakautena. 

Tällä hetkellä suurimpana haasteena onkin korona, joka on jälleen leviämässä suomalaisten keskuudessa. Valitettavasti monet ovat unohtaneet turvavälit ja palanneet takaisin lähempiin tunnelmiin. Käsienpesua, turvavälejä ja väentungosten välttämistä tulisi jatkaa edelleen, jotta emme joutuisi palaamaan takaisin kovempiin rajoituksiin. Omin valinnoin voimme vaikuttaa tämän pandemian leviämiseen ja jokaisen tulisikin käyttää maalaisjärkeä. Missään tapauksessa nyt ei pitäisi lähteä ulkomaille huvittelemaan vaan nyt olisi aito mahdollisuus keskittyä kotimaan matkailun hienouksiin. Jos pohdit ulkomaille menoa, voi vaihtoehdoksi ottaa kotimaan matkailun. Suuntaa mieluummin Kuhmon kauniisiin luonnonmaisemiin tai vaeltelemaan Hossan kansallispuistoon. 

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk)

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 14.8.2020