Kainuun Keskustan jäsenäänestyksessä ääni annettiin yhteensä 720 ääntä, josta Tuomas Kettusen osuus oli 323, Milla Veteläisen 163 ja Teuvo Hatvan 115 ääntä.
Tuomas Kettusen osuus äänistä on 44,8 prosenttia.
– Jäsenvaalit on nyt käyty ja ehdokkuus vahvistettu virallisesti seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kiitokset kaikille äänestäjille valtaisasta luottamuksesta ja
tästä lähdetään valmistautumaan kohti eduskuntavaaleja, istuva kansanedustaja Tuomas Kettunen toteaa.
Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan muutti turvallispolitiikan järjestystä perustavanlaatuisesti. Turvallisuuspoliittiset linjat ovat rajussa liikkeessä koko maailmassa, Euroopassa ja erityisesti meillä Suomessa. Käymme perusteellista keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta. Tällä viikolla julkaistiin päivitetty ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jota eduskunta tulee ensi viikolla käsittelemään.
Suomelle on parasta muuttuvassa maailmantilanteessa lähteä hakemaan Naton jäsenyyttä. Se luo mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, joita meidän ei tule väheksyä. Naton historia ei ole veretön. Jugoslavian, Afganistanin ja Irakin sotilasoperaatiot Yhdysvaltojen johdolla eivät ole olleet varsinaisia menestystarinoita. Niistä on aiheutunut paljon inhimillistä kärsimystä ja siviilejä on kuollut.
Näin ollen on selvää, että puolustusliitossa ollessamme tämän tyyppiset operaatiot ovat hyvin arveluttavia, enkä toivoisi Suomen osallistuvan tällaisiin toimiin. On hyvä, että nämäkin asiat keskustellaan läpi Nato-prosessin aikana. Se luo avoimuutta ja antaa rehelliset lähtökohdat Nato-jäsenyydellemme.
Hakiessamme jäsenyyttä pidän tärkeänä sitä, että sille on laaja puolueiden yksituumaisuus, yli hallitus-oppositiorajojen sekä kansan tuki. Suurin osa puolueista onkin kääntynyt Naton suuntaan ja historiallisesti enemmistö kansastakin on Nato-jäsenyyden kannalla.
Jos Suomen pitkä linja on jotain ollut, se on ollut tosiasioiden tunnustamista ja kansallisen liikkumatilan turvaamista kaikissa olosuhteissa. Nyt olemme tilanteessa, jossa Venäjään ei voi luottaa ja kumppaneita tarvitsemme välttämättä myös sotilaalliseen puolustukseen lännestä. Ratkaisujen pitää palvella kansan etua ja turvaa.
Malttia on tarvittu jokaisessa ratkaisussa, koska ne eivät ole koskaan olleet helppoja. Suomi on kyennyt valitsemaan kuhunkin aikakauteen sopivat ratkaisut, jotka ovat vahvistaneet maamme turvallisuutta ja hyvinvointia. Paasikivi-Kekkosen linja oli välttämätön ja tarpeellinen kylmän sodan aikana, mutta nyt maailma on perustuvanlaatuisesti muuttunut. Kuten presidentti Paasikivikin totesi: ”Kaiken viisauden alku on tosiasian tunnustaminen”.
Suomi on maailman myrskyissä onnistunut löytymään parhaat ratkaisut vaikeissakin tilanteissa. Suomea on johdettu viime sotien jälkeen viisaasti silloisten valtiomiesten johtamana. Tämä viisaus saa varmasti jatkoa.
Venäjän toimet siviilejä – naisia ja lapsia kohtaan ovat äärimmäisen julmia, joita ei pitäisi nykypäivänä tapahtua missään olosuhteissa. En halua tällaisia hirmutekoja tapahtuvan ja olen punninnut tarkasti omaa lopputulemaani kuluneen sodan aikana Naton suhteen.
Jos Suomen valtiojohto tulee esittämään Nato-jäsenyyttä, tulen äänestämään sen puolesta.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 15.4.2022
Ensin koronapandemia ja sitten Venäjän tuomittava hyökkäys Ukrainaa, Eurooppaa ja koko vapaata demokraattista maailmaa vastaan herättävät huolta ja pelkoa. Venäjän toimet on laajasti tuomittu ja niihin on yhteisesti pakotteilla vastattu.
Monien mieliin on noussut kaksi tärkeää asiaa näiden maailmaa ravisuttavien hetkien aikana. Ensimmäisenä Suomen huoltovarmuus ja toisena Suomen omavaraisuus, moni varmasti pohtii ovatko ne kunnossa pahan päivän varalta. Meillä Kainuussa on aina varauduttu pahimman varalta, historia on sen opettanut.
Sota Euroopassa on pandemian jälkeen toinen herätys huoltovarmuuden ja omavaraisuuden varmistamiseksi. Samalla, kun Suomi ja muu maailma auttavat parhaansa mukaan Ukrainaa, on meidän huolehdittava omasta varautumisestamme asianmukaisella tavalla.
Meillä on kohtuulliset energiavarmuusvarastot, mutta ruoan suhteen tilanne on kriittisempi. On herännyt aiheellista huolta siitä, miten suomalainen ruoantuotanto jatkuu maassamme? Onko sillä tulevaisuutta?
Suomen omavaraisuutta pitääkin kasvattaa sekä ruoan- että energiatuotannon osalta. ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa joudumme todennäköisesti ottamaan muutaman taka-askeleen varmistaaksemme Suomen ja kansalaisten turvallisuuden. Venäjältä tuleva energiahake tarvitsee korvaajan, joten huoltovarmuuden takaamiseksi turve on nopeasti saatava vaihtoehto kotimaisen metsähakkeen lisäksi.
Energiantuotannossa on tavoiteltava täyttä omavaraisuutta. On selvää, ettemme voi olla esimerkiksi venäläisen tai muun ulkomaisen tuontienergian varassa. Uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu, ja muut kotimaiset potentiaaliset vaihtoehdot vaativat aikaa, että saamme oman energiantuotantomme kattamaan kulutuksemme. Ne vaativat kuitenkin välittömiä ja merkittäviä toimia.
Vuosia jatkunut maatalouden heikko kannattavuuskehitys, heikot satokaudet, tuotantopanosten raju kustannusnousu ja tähän reagoimattomat tuottajahinnat ovat vaarallinen yhdistelmä suomalaiselle ruokaturvalle. Maatalouden heikkoon tilanteeseen on puututtava, sillä omaa ruoantuotantoa ei ole varaa menettää.
Polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden ja rehujen kohonneet kustannukset ovat ajaneet tuhannet tilat vaikeuksiin. Kauppa sen sijaan ei ole nostanut tuottajille maksettavia hintoja, vaikka kustannukset ovat moninkertaistuneet.
On löydettävä tapoja helpottaa maatalouden äkillistä kustannustaakkaa ja lisätä tuloja. Päättäjien tehtävä on löytää ratkaisuja akuuttiin kustannuskriisiin ja luoda toimintaedellytykset kannattavalle ruoantuotannolle.
Tähän tarvitaan kustannusten nousua kompensoivia verohuojennuksia, pitkäjänteinen ja ennustettava tukipolitiikka sekä välineitä markkinoiden laajentamiseen. Pankeilta tarvitaan joustavuutta lainojen maksuaikatauluihin.
Tuottajahintoihin on saatava reilu korotus. Sopimuskäytäntöjä on parannettava viljelijöiden hyväksi. Vahvimmalla osapuolella, eli kaupalla on nyt näytön paikka. Aikana, jolloin kauppa tahkoaa ennätystuloksia ja ruoantuottajat ovat ahdingossa, kauppa ei voi väistää vastuutaan. Vastuullisuus ei saa jäädä pelkäksi puheeksi, sen on näyttävä myös teoissa.
Ennakoiminen ja varautuminen on Suomen vakuutus ja ennen kaikkea isänmaan etu.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 11.3.2022
Suomi yhteiskuntana muuttuu ja maaseudun asema ja ihmisten arki muuttuu sen mukana. Maaseutu ei ole kuitenkaan minnekään kuihtumassa, päinvastoin.
Kotimaan matkailu on kahden viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Matkailu, eräharrastukset ja luonto luovat mittaavia mahdollisuuksia, eikä ruoantuotantoa pidä yhtään väheksyä.
Haluan korostaa, että maaseudulla ja maakunnissa elää tavallisia, hyvää arkea eläviä ihmisiä. Tavallisia ihmisiä, jotka viihtyvät luonnon äärellä.
Luonnon kanssa eläminen on erilaista kuin isoimpien kaupunkien parhailla paikoilla. Maaseudulla pärjääminen on myös välttämätöntä, jotta luonnosta kaukana asuvat pärjäisivät.
Suurkaupungeissa tehdään tärkeää työtä, mutta ei sielläkään pärjättäisi, jos maaseudun ihmiset eivät pitäisi huolta ihmisen elämän perusedellytyksistä.
EN VOI OLLA viittamatta Kainuun Sanomien 22.1.2022 tekemään juttuun 16-vuotiaasta Taneli Haverisesta. Tuo nuori mies, joka viihtyy maaseudulla, maatilan töissä ja ulkoharrastusten parissa. Hänellä on haaveena jatkaa kotitilalla yrittämistä. Kainuun Sanomien tekemä uutinen reippaasta miehenalusta oli oikea hyvän mielen juttu.
Tapasin pienen pojan usein navetan edustajalla hakiessani maitoa maatilalta. Maitoauton viereen tuli usein iloinen poika kertoen tarinoita ja samalla kysellen uteliaana työstäni maitoautonkuljettajana.
Oli mukava huomata, että pikkupojasta on kasvanut nuori mies, jolla on selkeä tavoite elämässään.
Jonkun mielestä Tanelin haaveet voisivat kuulostaa kummallisilta. Eivätkä ne kaikkien mielestä kuulu valtavirran haaveisiin.
Ilman tulevia, nuoria maatalousyrittäjiä ja työntekijöitä me emme Suomessa pärjäisi. Ruokaturvan ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitsemme maaseudulle Tanelin kaltaisia tekijöitä.
RUOKA ON VAIN yksi asia, joka tulee maaseudulta ja maakunnista. Energia, teollisuuden raaka-aineet, ja vaikkapa Helsingin ja Tampereen raitiovaunut tulevat maaseudulta, meiltä Kainuusta.
Tulevaisuudessa sähköpyörän tai sähköauton akun materiaalit saattavat olla kotoisin kainuulaisesta kaivoksesta. Tästä kaikesta saamme olla kainuulaisina todella ylpeitä.
Meidän maakuntien ihmisten arkea ei välttämättä aina ymmärretä tai haluta ymmärtää. On tärkeää, että itse arvostamme sitä ja ymmärrämme olevamme aivan yhtä arvokkaita kuin suurkaupunkienkin asukkaat.
Postinumero ei tee ihmisistä hyvää eikä pahaa. Maaseudullakin ihmiset elävät hyvää elämää, tekevät työtä, kasvattavat perheitään ja arvostavat luontoa.
Ennen kuin maaseudun ihmisiä aletaan suu vaahdossa moittia, kuten susikeskustelussa on käynyt, kannattaisi pyrkiä ajattelemaan asioita monesta erilaisesta näkökulmasta. Niin sivistynyt ihminen tekee.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 5.2.2022
