Kirjoitukset

“Susien viikonloppuna Kannuksessa tekemä 40 lampaan tappaminen ja tiistain aamuyön yksittäinen susihavainto keskellä kaupungin keskustaa terveyskeskuksen vieressä vaatii nopeaa toimintaa paikallisen susiongelman poistamiseksi, mutta myös vihdoin myös rehellistä arviota susipolitiikamme sinisilmäisyydestä Suomessa”, toteaa susiasioihin erikoistunut kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen.

Kansanedustaja Kettusen mukaan Kannuksen tilanteen ratkaiseminen vaatii pikaisesti poikkeuslupia ihmisasutusta pelkäämättömien ja tuotantoeläimiä uhkaavien susien kaatamiseksi.

“Tässä susiasiassa myös niin sanotuilla ympäristöjärjestöillä on suuri vastuu olla hidastamatta akuuttiin uhkaan perustuvien kaatolupien saamista ideologisiin ja värittyneisiin uskomuksiin perustuvilla valituksilla,” jyrähtää kansanedustaja Kettunen.

“Koko suomalainen susipolitiikka tulisi uudistaa, että tämän Kannuksen tapahtumien kaltaisia tilanteita ei pääsisi syntymään. Susien kaatoluvista ja kannanhoidollisesta metsästyksestä päättäminen tulisi pikaisesti siirtää alueellisesti päätettäväksi. Esimerkiksi aluevaltuustot voisivat jatkossa päättää maakunnallisesta susipolitiikasta”, visioi Kettunen.28

Polttoaineiden korkea hinta puhututtaa ja syystäkin. Olemme lukeneet eri medioista, kuinka Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa on väliaikaisesti laskettu polttoaineiden verotusta.

Täytyy muistaa, että Ruotsilla on tähän paremmin varaa. Ruotsin valtiontaloudessa on olemassa puskureita, joita meiltä ei Suomesta löydy. Saksassa puolestaan väliaikainen lasku olikin myös lyhytaikainen ratkaisu.

Hinnat laskivat pumpuilla hetkeksi, mutta hinnat ovat lähteneet taas nousuun. Lopputuloksena on valtion verotulojen menetys ja se ettei laskeneet hinnat juuri näy tankkaajille.

Ekonomistit ovat laajasti tyrmänneet polttoaineverotukseen puuttumisen. Heidän mukaansa tilanne mahdollisesti pahenisi entisestään. Kun luonnollinen hinnannousu estetään, alkaa kysyntä kasvamaan ja hinnat lähtevät taas mahdollisesti hurjaan nousuun.

Markkinataloudessa markkinoiden määrääviin hintoihin puuttuminen on kallista ja tehotonta. Ei ole takeita, että polttoaineveron laskeminen näkyisi Suomen pumppuhinnoissa. Verotuloihin tulisi kuitenkin useiden satojen miljoonien vaje per vuosi. Tuloksena voisi olla myös Saksan tilanne.

Pumppuhinnat ovat joka tapauksessa karanneet käsistä ja tilanteeseen pitää saada järkevä ratkaisu. Polttoaineen hinta ei ole ainoa aihe, joka huolettaa. Muun muassa ruoan ja energian hinnat ovat nousseet ennennäkemättömän nopeasti.

Jos keskituloisilla on haasteita arjessa, voi pienituloisilla olla usein edessään päätös valita lääkkeiden, polttoaineen tai ruoan väliltä. Tämä on kestämätöntä.

Monella on myös huolia valtiontaloudesta, ja velkaa on jouduttu ottamaan viime vuosina koronan ja turvallisuusympäristön heikentyneen tilanteen takia. Eikä tilanne ainakaan lähiaikoina helpota. Inflaatio jyllää paikoin jo korkeammalla kuin 90-luvulla ja Ukrainan tilanteen rauhoittumisesta voimme vain haaveilla.

Olen tyytyväinen, että jakeluvelvoitetta laskettiin 7,5 prosenttia. Mielestäni jakeluvelvoitteesta pitää luopua väliaikaisesti kokonaan. Käyttövoimaveron poistamista dieselautoista tulisi harkita. Samoin lähtisin tarkastelemaan maltillisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta, tätä myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti viime syksynä.

Ostovoimaa täytyy turvata ja elämiseen pitää olla rahaa.

Esittäisin yhdeksi ratkaisuksi polttoaineen verotuksen arvonlisäveron joustavuutta. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kun bensan ja dieselin hinnat ovat äärimmäisen korkeita, tulisi olla mahdollista säädellä hintaa.

Polttoaineiden arvonlisävero on 24 prosenttia ja mielestäni tulisi tarkastella sen alentamista. Kyseiseen arvonlisäveroon voisi luoda mekanismin, joka mukautuisi markkinoiden mukaan. Kun polttoaineiden hinnat ovat korkealla tulisi arvonlisäveroa laskea alas ja toisin päin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.6.2022

Eduskunta päätti historiallisen yksimielisesti Natoon liittymisen puolesta äänin 188–8. Käytin aikaa harkintaan ja punnitsin perusteellisesti oman Nato-kantani. Kaiken saadun tiedon pohjalta päädyin kannattamaan jäsenyyttä.

On syytä tehdä laaja katsaus Suomen turvallisuuspoliittiseen historiaan ymmärtääksemme turvallisuuspolitiikkamme taustoja. Suomi on aina hakenut tukea ja ystäviä lännestä. Itsenäisen Suomen alkuaikoina Suomi hapuili vahvasti Saksan suuntaan, mutta ensimmäisen maailmansodan tapahtumat päättivät asian toisin. Suomi jäi yksin.

1920-luvun alussa nousi hetkelliseksi suunnaksi niin sanottu reunavaltiopolitiikka. Suomessa koetettiin samankaltaisuutta Venäjästä irrottautuneiden valtioiden kanssa. Ulkoministeri Rudolf Holsti hakikin vahvaa nojaa Suomen yhteistyökumppaneiksi Puolasta, Virosta ja Latviasta.

Solmittiin jopa Varsovan sopimus Holstin toimesta maaliskuussa 1922, joka kaatui Suomen eduskunnassa ja vaati koko Suomen hallituksen eron. Suomi jäi jälleen yksin.

Reunavaltiopolitiikasta luovuttiin 1935 ja suunnattiin Pohjoismaiseen yhteistyöhön. Erityisesti Ruotsin kanssa yhteistyö tuntui luontevalta.

Tätä turvallisuuspolitiikan perintöä on tänäkin päivänä pidetty yllä. Pohjoismaat ovat olleet Suomelle sopiva viitekehys turvallisuuden ja yhteistyön saralla. Jaamme Pohjoismaiden kesken saman turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön.

Talvi- ja jatkosota muuttivat taas suuntaa. Olimme jälleen kerran jäämässä yksin.

Sotien jälkeen Suomi pyrki puolueettomuuteen, Neuvostoliiton pakottamana, sodan hävinneenä osapuolena. Mutta itsenäisyys säilytettiin taitavalla politiikalla. Kylmän sodan ja Kekkosen valtakauden aikana jouduimmekin tasapainottelemaan idän ja lännen välillä.

Paasikivi aloitti linjan, joka on näihin päiviin saakka tähdännyt Suomen länsiyhteistyön syventämiseen. Kekkosen aikana saatoimme pienin, mutta vakain askelin suunnata vielä vahvemmin länteen.

Finefta- ja EEC-sopimukset sitoivat Suomen ensi kertaa taloudellisesti ja poliittisesti länsimaiden kanssa yhteen. Euroopan neuvostoon liityimme Koiviston aikakaudella vuonna 1989. EU:n jäseneksi menimme vuonna 1994 kansanäänestyksen pohjalta.

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana sotilaallinen liittoutumattomuus korvattiin Nato-optiolla. Alkoi näyttää, ettei Suomi ole enää yksin.

Nyt olemme tilanteessa, jossa Venäjään ei voi luottaa ja kumppaneita tarvitsemme välttämättä myös sotilaalliseen puolustukseen lännestä. Ratkaisujen pitää palvella kansan etua ja turvaa.

Suomen itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja vapauden kannalta oli oikea ratkaisu tässä tilanteessa hakea Nato-jäsenyyttä.

Suomi ei jää enää yksin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 20.5.2022

Kainuun Keskustan jäsenäänestyksessä ääni annettiin yhteensä 720 ääntä, josta Tuomas Kettusen osuus oli 323, Milla Veteläisen 163 ja Teuvo Hatvan 115 ääntä.
Tuomas Kettusen osuus äänistä on 44,8 prosenttia.

– Jäsenvaalit on nyt käyty ja ehdokkuus vahvistettu virallisesti seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kiitokset kaikille äänestäjille valtaisasta luottamuksesta ja
tästä lähdetään valmistautumaan kohti eduskuntavaaleja, istuva kansanedustaja Tuomas Kettunen toteaa.