Kirjoitukset

Eduskunnassa on käyty välikysymyskeskustelu EU-komission ennallistamisasetuksesta. Pidän komission metsäesityksiä tuhoisina sekä Suomen edulle että EU:n hyväksyttävyydelle. EU:n komissaari Timmermansin vyöryttämät metsäehdotukset tekevät suurta vahinkoa Euroopan unionille ja toteutuessaan tavallisille suomalaisille.

Komission kaavailut ylittävät kohtuuden rajat. Ennallistamisesitys toisi suuren laskun Suomen kansantaloudelle ja veisi leivän monen perheen suusta. Komission linja sataa hiilen, öljyn, muovin ja betonin puolustajien laariin ja lisää epäilystä kaikkea EU:n toimintaa kohtaan.

Nykyisen komission puheet ovat kauniita, mutta toimet kauheita. Komission susi on karistanut lampaanvillat harteiltaan. Brysselin byrokraattien linja olisi myös tuhottoman kallis ja epäoikeudenmukainen Suomelle.

Nyt tarvitaan kansallista yhteispeliä yli hallitus-oppositiorajojen ja yli vaalikausien. Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten on aika suoristaa rivinsä ja toimia yhdessä Suomen edun puolesta. Jos komissaarin esitys menestyisi tulevissa neuvotteluissa, olisi se Suomelle vahingoksi. Tappiot eivät rajoittuisi vain metsätaloudesta eläviin, vaan koko kansakunta kärsisi.

Suomen lopullisen kannan ennallistamisasetukseen määrittelee eduskunnan suuri valiokunta. Valiokunnan kanta valmistuu marraskuun lopulla. Kannassa huomioidaan eduskunnan erikoisvaliokuntien kielteiset kannat, joita keskusta on ajanut. Tulen suuren valiokunnan varsinaisena jäsenenä tekemään kaikkeni, että valiokunnan päätös on Suomen edun mukainen. Asetusta tällaisenaan en voi millään hyväksyä.

Luonnon tilan parantaminen on hyvä asia, mutta Suomen kustannukset on painettava alas ja kansallinen liikkumavara on turvattava. Tämä ei onnistu, jos suomalaiset mepit äänestävät tyhjää tai jopa Suomen etua vastaan, kuten kokoomuksen europarlamentaarikot ovat toimineet.

Ennallistaminen voisi koskea Suomessa yli miljoonaa hehtaaria, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin. Kotimaisin päätöksin jo tekemiämme, perusteltuja ja oikeita suojelutoimia ei huomioida.

Keskusta on luonnonsuojelun puolella, mutta komission menetelmät eivät ole toimivia. Suomen luontoa pitää suojella ja metsätaloutta harjoittaa suomalaisella maalaisjärjellä. Olemme Suomessa ja keskustassa valinneet tälläkin hallituskaudella vapaaehtoisen suojelun tien. Se on parempi kuin komission pakkovalta.

Päätökset pitää tehdä ihmistä lähellä. Kansan valitsemat päättäjät, metsänomistajat, metsätalouden ammattilaiset ja suomalainen yhteiskunta kyllä kykenevät nämä asiat hoitamaan. Komissio keskittyköön ylätason linjailuun mikromanageerauksen sijaan.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 11.11.2022

Kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) pitää EU-komission metsäesityksiä tuhoisina sekä Suomen edun että EU:n hyväksyttävyyden kannalta.
Kettusen mukaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin metsäehdotukset tekevät suurta vahinkoa Euroopan unionille ja toteutuessaan myös tavallisille suomalaisille.
– Olen rauhallinen Kainuun korpien mies, mutta komissaarin säkeitä kuunnellessa maltti väistyy ärtymyksen tieltä, Kettunen toteaa tiedotteessaan.
– Komission kaavailut ylittävät kohtuuden rajat. Ennallistamisesitys toisi suuret laskut Suomen kansantaloudelle ja veisi leivän monen perheen suusta.

Kettunen katsoo, että komission linja ”sataa hiilen, öljyn, muovin ja betonin puolustajien laariin”.
– Nykyisen komission puheet ovat kauniita mutta toimet kauheita. Komission susi on karistanut lampaanvillat harteiltaan, Kettunen sivaltaa.
KETTUSEN mukaan nyt tarvitaan kansallista yhteispeliä yli hallitus-oppositiorajojen – ja jopa yli vaalikausien.
Lisäksi keskustaedustaja peräänkuuluttaa Suomen europarlamentaarikoilta yhteisiä toimia kansallisen edun ajamiseksi.
– Jos komissaarin esitys menestyisi tulevissa neuvotteluissa, olisi se Suomelle vahingoksi. Tappiot eivät rajoittuisi vain metsätaloudesta eläviin, vaan koko kansakunta kärsisi, Kettunen sanoo.
Kansanedustaja alleviivaa, että luonnon tilan parantaminen on myönteinen asia. Suomen kustannukset on Kettusesta silti ajettava alas ja kansallinen liikkumavara turvattava.
– Suomen luontoa pitää suojella ja metsätaloutta harjoittaa suomalaisella tavalla. Olemme Suomessa ja keskustassa valinneet tälläkin hallituskaudella vapaaehtoisen suojelun tien. Se on parempi kuin komission pakkovalta.
Kettunen kehottaa komissiota keskittymään ”ylätason linjailuun”, sillä kotimaisilla päättäjillä ja metsätalouden ammattilaisilla on homma hallussa.

Tiedote on julkaistu Suomenmaassa 9.11.2022

Viime aikoina keskusteluissa ovat pyörineet Suomen metsät ja EU:n ennallistamisasetus. EU:sta tullut ehdotus ennallistamisasetuksesta on Suomen kannalta monella tapaa ongelmallinen eikä se huomioi Suomen omia, tehokkaita toimia.

Käytännössä ennallistamisasetus tarkoittaisi Suomen metsien museointia. Metsiä pitäisi ennallistaa vuoden 1952 tilaan. Esityksessä onkin useita ongelmakohtia. Suomelle asetuksen toteuttamisen kustannukset olisivat EU-alueen 3. korkeimmat ja bkt:n suhteutettuna korkeimmat. Arvioissa on liikkunut noin miljardin hintalappu vuosittain.

Suomen metsät ovat kansallista ja kansalaisten omaisuutta, joiden käytön EU haluaa sosialisoida. EU:n perussopimuksissa ei ole olemassa pohjaa metsäpolitiikan siirtämisestä EU-tasolle. Metsät ovat ja tulevat olemaan kansallisessa päätäntävallassa. Jos asetus toteutuisi tällaisenaan, merkittävät määrät metsäpinta-alasta menisi EU:n lainsäädännön piiriin. Tämä ei käy.

Asetukseen tällaisenaan suhtaudun hyvin kielteisesti, eikä tämä esitys ainakaan lisää luottamustani Euroopan unioniin. Toivoisin EU:n pöytiin ymmärrystä eri Euroopan maiden erilaisuudesta. Vaikka muun muassa Espanjassa ja Italiassa on tuhottu vuosisatojen aikana metsät, on meillä Suomessa ja Ruotsissa niistä pidetty huolta. Siitä kuuluisi palkita, ei rangaista.

Asetus myös kohtelisi Suomea epäreilusti verrattuna muihin maihin. Monissa EU-maissa metsät on jo hakattu paljon ennen 1950-lukua viljely- ja asumiskäyttöön.

Metsien kestävää käyttöä, maamme luontoa ja teollisuuttamme eivät puolusta muut kuin suomalaiset itse. Suomalaisilla on myös vahva luontosuhde. Myös sitä pitää voida vaalia, kuten olemme vuosisatoja tässä maassa tehneet. Suomalaiseen metsänomistajaan ja metsäteollisuuteen pitää luottaa, minä ainakin luotan.

Olen tyytyväinen, että eduskunnan talousvaliokunta antoi kielteisen lausunnon ennallistamisasetukseen ja toivon muiden valiokuntien tekevän samalla tavalla.

Vaikka taustalla olisi kuinka kaunis ajatus luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä, ei sitä voida tehdä hinnalla millä hyvänsä. Suomalaisen talouden selkärangan kanssa ei ole leikkimistä.

Eduskunnalla pitää olla ennallistamisasetukseen kielteinen kanta, jos asetusta ei muuteta perustavanlaatuisesti ja pääministeriltä toivon tiukkaa linjaa asian suhteen. Itse en voi asetusta tällaiseen hyväksyä, tässä on kyse isänmaan edusta.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 1.11.2022

Euroopassa ei moni uskonut Venäjän riskien toteutumiseen vielä muutamia vuosia sitten, vaikka arvailuissa oli, että energiaa voidaan käyttää kiristyskeinona ja aseena, jos sota syttyy lähialueilla.

Nyt riskit ovat realisoituneet Fortumin ja Uniperin sekä Euroopan osalta. Sähkön hinnannousu ja Uniperin ongelmat kaasun toimituksessa ovat osoitus siitä, että Venäjä käyttää kaikki keinonsa hankaloittaakseen Ukrainan tukemista.

Fortumin hallitus ja johto tekivät aikoinaan strategisia valintoja, jotka ovat nyt myöhemmin osoittautuneet suuriksi virheiksi. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi pitänyt alkaa varautumaan jo viimeistään vuonna 2014, kun Venäjä aloitti Ukrainan kanssa konfliktin tai kun vuonna 2017 Fortumin johto kertoi aikeistaan ostaa saksalaisen Uniperin.

Jälkikäteen monen on ollut helppo myös todeta, että omistajan eli valtion olisi pitänyt jo vuosikymmeniä sitten selkeästi ohjeistaa Fortumia pitäytymään valtion kannalta tärkeässä roolissa: sähköntuotannon turvaamisessa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Fortumin kohdalla täytyy muistaa, että puhutaan pörssiyrityksestä, joka toimii kuin pörssiyritys eli se turvaa omia etujaan. Valtion näkökulmasta onkin haastava saada turvattua tällaisessa yrityksessä omat valtiolliset intressit. Pohdinnan arvoinen asia olisi Fortumin poistuminen pörssistä ja sen kansallistaminen. Se poistaisi näitä intressiristiriitoja.

Onneksi emme ole turvautuneet Keski-Euroopan tavoin venäläisen tai muuten ulkoa tulevan fossiilisen energian varaan vaan olemme tehneet vastuullisia päätöksiä kotimaisen energian lisäämiseksi 20 viime vuoden ajan.

Pidemmällä aikavälillä Suomessa lisätään entisestään omavaraisuutta kotimaisen energian tuotannon osalta. Tällä saadaan myös taattua ihmisten ja yritysten kohtuuhintainen energiansaatavuus sekä päästään irti riippuvuussuhteesta ulkomaiseen fossiiliseen energiaan.

Historian saatossa ja nykypäivänäkin osa puolueista vastustaa, milloin omaa ydinvoimaa, omaa metsäenergiaa, omaa turvetuotantoa tai omaa aurinkovoimaa. Nämä kaikki ovat kuitenkin olleet ja tulevat myös olemaan osa omavaraisuutta ja energiahuoltovarmuutta.

Suomalaisella omalla energiantuotannolla saamme turvattua maamme sähkön- ja lämmöntuotannon. Iso energiamurros edellyttää vahvaa aluepolitiikkaa. Siirtymä fossiilista kotimaisiin uusiutuviin ei onnistu, ellei koko Suomi ole kauttaaltaan elinvoimainen.

Toivon jokaisen ymmärtävän, että omavaraisuuteen tarvitaan kaikkia energiantuotantomuotoja laajasti ympäri Suomen. Sillä Suomi selviää myös tulevaisuudessa haastavien aikojen yli.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 7.10.2022