Kirjoitukset

Kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) pitää EU-komission metsäesityksiä tuhoisina sekä Suomen edun että EU:n hyväksyttävyyden kannalta.
Kettusen mukaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin metsäehdotukset tekevät suurta vahinkoa Euroopan unionille ja toteutuessaan myös tavallisille suomalaisille.
– Olen rauhallinen Kainuun korpien mies, mutta komissaarin säkeitä kuunnellessa maltti väistyy ärtymyksen tieltä, Kettunen toteaa tiedotteessaan.
– Komission kaavailut ylittävät kohtuuden rajat. Ennallistamisesitys toisi suuret laskut Suomen kansantaloudelle ja veisi leivän monen perheen suusta.

Kettunen katsoo, että komission linja ”sataa hiilen, öljyn, muovin ja betonin puolustajien laariin”.
– Nykyisen komission puheet ovat kauniita mutta toimet kauheita. Komission susi on karistanut lampaanvillat harteiltaan, Kettunen sivaltaa.
KETTUSEN mukaan nyt tarvitaan kansallista yhteispeliä yli hallitus-oppositiorajojen – ja jopa yli vaalikausien.
Lisäksi keskustaedustaja peräänkuuluttaa Suomen europarlamentaarikoilta yhteisiä toimia kansallisen edun ajamiseksi.
– Jos komissaarin esitys menestyisi tulevissa neuvotteluissa, olisi se Suomelle vahingoksi. Tappiot eivät rajoittuisi vain metsätaloudesta eläviin, vaan koko kansakunta kärsisi, Kettunen sanoo.
Kansanedustaja alleviivaa, että luonnon tilan parantaminen on myönteinen asia. Suomen kustannukset on Kettusesta silti ajettava alas ja kansallinen liikkumavara turvattava.
– Suomen luontoa pitää suojella ja metsätaloutta harjoittaa suomalaisella tavalla. Olemme Suomessa ja keskustassa valinneet tälläkin hallituskaudella vapaaehtoisen suojelun tien. Se on parempi kuin komission pakkovalta.
Kettunen kehottaa komissiota keskittymään ”ylätason linjailuun”, sillä kotimaisilla päättäjillä ja metsätalouden ammattilaisilla on homma hallussa.

Tiedote on julkaistu Suomenmaassa 9.11.2022

Viime aikoina keskusteluissa ovat pyörineet Suomen metsät ja EU:n ennallistamisasetus. EU:sta tullut ehdotus ennallistamisasetuksesta on Suomen kannalta monella tapaa ongelmallinen eikä se huomioi Suomen omia, tehokkaita toimia.

Käytännössä ennallistamisasetus tarkoittaisi Suomen metsien museointia. Metsiä pitäisi ennallistaa vuoden 1952 tilaan. Esityksessä onkin useita ongelmakohtia. Suomelle asetuksen toteuttamisen kustannukset olisivat EU-alueen 3. korkeimmat ja bkt:n suhteutettuna korkeimmat. Arvioissa on liikkunut noin miljardin hintalappu vuosittain.

Suomen metsät ovat kansallista ja kansalaisten omaisuutta, joiden käytön EU haluaa sosialisoida. EU:n perussopimuksissa ei ole olemassa pohjaa metsäpolitiikan siirtämisestä EU-tasolle. Metsät ovat ja tulevat olemaan kansallisessa päätäntävallassa. Jos asetus toteutuisi tällaisenaan, merkittävät määrät metsäpinta-alasta menisi EU:n lainsäädännön piiriin. Tämä ei käy.

Asetukseen tällaisenaan suhtaudun hyvin kielteisesti, eikä tämä esitys ainakaan lisää luottamustani Euroopan unioniin. Toivoisin EU:n pöytiin ymmärrystä eri Euroopan maiden erilaisuudesta. Vaikka muun muassa Espanjassa ja Italiassa on tuhottu vuosisatojen aikana metsät, on meillä Suomessa ja Ruotsissa niistä pidetty huolta. Siitä kuuluisi palkita, ei rangaista.

Asetus myös kohtelisi Suomea epäreilusti verrattuna muihin maihin. Monissa EU-maissa metsät on jo hakattu paljon ennen 1950-lukua viljely- ja asumiskäyttöön.

Metsien kestävää käyttöä, maamme luontoa ja teollisuuttamme eivät puolusta muut kuin suomalaiset itse. Suomalaisilla on myös vahva luontosuhde. Myös sitä pitää voida vaalia, kuten olemme vuosisatoja tässä maassa tehneet. Suomalaiseen metsänomistajaan ja metsäteollisuuteen pitää luottaa, minä ainakin luotan.

Olen tyytyväinen, että eduskunnan talousvaliokunta antoi kielteisen lausunnon ennallistamisasetukseen ja toivon muiden valiokuntien tekevän samalla tavalla.

Vaikka taustalla olisi kuinka kaunis ajatus luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä, ei sitä voida tehdä hinnalla millä hyvänsä. Suomalaisen talouden selkärangan kanssa ei ole leikkimistä.

Eduskunnalla pitää olla ennallistamisasetukseen kielteinen kanta, jos asetusta ei muuteta perustavanlaatuisesti ja pääministeriltä toivon tiukkaa linjaa asian suhteen. Itse en voi asetusta tällaiseen hyväksyä, tässä on kyse isänmaan edusta.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 1.11.2022

Euroopassa ei moni uskonut Venäjän riskien toteutumiseen vielä muutamia vuosia sitten, vaikka arvailuissa oli, että energiaa voidaan käyttää kiristyskeinona ja aseena, jos sota syttyy lähialueilla.

Nyt riskit ovat realisoituneet Fortumin ja Uniperin sekä Euroopan osalta. Sähkön hinnannousu ja Uniperin ongelmat kaasun toimituksessa ovat osoitus siitä, että Venäjä käyttää kaikki keinonsa hankaloittaakseen Ukrainan tukemista.

Fortumin hallitus ja johto tekivät aikoinaan strategisia valintoja, jotka ovat nyt myöhemmin osoittautuneet suuriksi virheiksi. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi pitänyt alkaa varautumaan jo viimeistään vuonna 2014, kun Venäjä aloitti Ukrainan kanssa konfliktin tai kun vuonna 2017 Fortumin johto kertoi aikeistaan ostaa saksalaisen Uniperin.

Jälkikäteen monen on ollut helppo myös todeta, että omistajan eli valtion olisi pitänyt jo vuosikymmeniä sitten selkeästi ohjeistaa Fortumia pitäytymään valtion kannalta tärkeässä roolissa: sähköntuotannon turvaamisessa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Fortumin kohdalla täytyy muistaa, että puhutaan pörssiyrityksestä, joka toimii kuin pörssiyritys eli se turvaa omia etujaan. Valtion näkökulmasta onkin haastava saada turvattua tällaisessa yrityksessä omat valtiolliset intressit. Pohdinnan arvoinen asia olisi Fortumin poistuminen pörssistä ja sen kansallistaminen. Se poistaisi näitä intressiristiriitoja.

Onneksi emme ole turvautuneet Keski-Euroopan tavoin venäläisen tai muuten ulkoa tulevan fossiilisen energian varaan vaan olemme tehneet vastuullisia päätöksiä kotimaisen energian lisäämiseksi 20 viime vuoden ajan.

Pidemmällä aikavälillä Suomessa lisätään entisestään omavaraisuutta kotimaisen energian tuotannon osalta. Tällä saadaan myös taattua ihmisten ja yritysten kohtuuhintainen energiansaatavuus sekä päästään irti riippuvuussuhteesta ulkomaiseen fossiiliseen energiaan.

Historian saatossa ja nykypäivänäkin osa puolueista vastustaa, milloin omaa ydinvoimaa, omaa metsäenergiaa, omaa turvetuotantoa tai omaa aurinkovoimaa. Nämä kaikki ovat kuitenkin olleet ja tulevat myös olemaan osa omavaraisuutta ja energiahuoltovarmuutta.

Suomalaisella omalla energiantuotannolla saamme turvattua maamme sähkön- ja lämmöntuotannon. Iso energiamurros edellyttää vahvaa aluepolitiikkaa. Siirtymä fossiilista kotimaisiin uusiutuviin ei onnistu, ellei koko Suomi ole kauttaaltaan elinvoimainen.

Toivon jokaisen ymmärtävän, että omavaraisuuteen tarvitaan kaikkia energiantuotantomuotoja laajasti ympäri Suomen. Sillä Suomi selviää myös tulevaisuudessa haastavien aikojen yli.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 7.10.2022

Tätä tekstiä kirjoittaessani hallituksen budjettiriihi on loppusuoralla ja nyt toivottavasti jo loppunut. Politiikan supersyksy on alkamassa toden teolla. Eduskunta aloittaa syysistuntokautensa ensi viikolla, ja syksystä ei ole tulossa helppo.

Budjettikeskusteluissa on ollut monia hyviä asioita. Kainuun kannalta pidän ilahduttavana opintolainan hyvitystä, Norjan mallin mukaisesti.

Opintolainahyvityksen tavoitteena on vastata työvoiman tarpeeseen harvaan asutuilla alueilla, ja alustavasti on tarkoituksena aloittaa hyvityskokeilu osaan Pohjois- ja Itä-Suomen kuntien alueille. Kainuu olisi kokonaisuudessaan mukana.

Tätä ovat olleet esittämässä Itä-Suomen yliopiston tutkijat esiselvityksessä. Tutkijoiden kyselyiden mukaan opintolainanhyvityksellä tulisi olemaan merkitystä.

Yliopisto-opiskelijoista kaksi kolmesta ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista kolme neljästä uskovat sen kannustavan muuttamaan ja työllistymään alueille, joilla on haasteita työvoiman kanssa.

Työvoimapula ei ole helpottanut, eikä tehokkaita lääkkeitä ole vielä löytynyt. Opintolainanhyvitys olisi toteutuessaan kokeilemisen arvoinen porkkana. Se voi tuoda muun muassa uusia vastavalmistuneita lääkäreitä ja opettajia maakuntaamme.

Norjassa se on ainakin toiminut, ja opintolainahyvityksen avulla Pohjois-Norjaan on suunnannut korkeakoulutettua työvoimaa. Muun muassa Tromssan seudulle on saatu helpommin opettajia ja hoitajia.

Työvoimapulan lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kärsineet taloudellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, jonka myötä Venäjän kauppa on tyrehtynyt. Tälle on perustellut syyt, mutta se on näkynyt myös Kainuussa. Itä-Suomea tullaan onneksi tukemaan haastavissa tilanteissa omalla rahoituspaketilla.

Syksyn osalta akuutein asia on sähkön hinta. Monia huolettaa energian järisyttävä kallistuminen. Energiaa pitää olla saatavilla niin, että kaikilla on siihen varaa.

Tällä hetkellä energian osuus kustannuksista on noussut tai nousemassa kipurajalle hyvin useissa perheissä ja kotitalouksissa. Tarvitaan järeitä, lyhytaikaisia keinoja, joilla energialaskuista selvitään. Onneksi Suomen hallitus on tuomassa nyt ison energiapaketin helpottamaan tilannetta.

Kaikkia käytettäviä keinoja tuleekin tarkastella. Esityksissä on ollut sähkön arvonlisäveron alennus, joka voisi toimia ainakin lyhytvaikutteisena keinona, ja se olisi myös suoraan kansalaisiin kohdistuva toimi.

Tämä ei yksin riitä, ja onneksi suunnitelmissa on ollut myös verovähennyksen tyyppistä sähkövähennystä ja pienituloisille asumiskuluja helpottavaa tukea.

Hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi jokaisella pitää olla mahdollisuudet elämän perusedellytyksiin kohtuuhinnoin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 2.9.2022