Olen seurannut viimeaikaista keskustelua metsien käytöstä ja hiilinielusta, jossa on ollut runsaasti asiavirheitä ja väärinymmärrystä. Metsien merkitys on suuri Kainuulle ja koko Suomelle niin talouden kuin ilmastonmuutoksenkin kannalta.
Metsänhakkuissa tehdään päätehakkuita(avohakkuut) ja harvennushakkuita. Avohakkuiden puutavarasta suurin osa on tukkia mm. puurakentamisen tarpeisiin. Tässä kohtaa tulee keskusteluissa selkeä ristiriita, kun ollaan vaatimassa puurakentamisen lisäämistä, mutta raaka-aineen saatavuutta halutaan merkittävästi vähentää avohakkuukielloilla.
Metsähakkuissa sahoille menee järeä puutavara(tukit) ja sellutehtaille ainespuu(kuitupuu). Toisin sanoen, leimikosta sahat ottavat riittävän järeän puutavaran ja loppu puutavara, mikä ei sahoille kelpaa, menee sellutehtaille.
Sellutehtaiden raaka-aine tulee pääosin harvennushakkuista ja lisäksi tukkipuiden latvaosista sekä huonolaatuisista tyviosista. Lisäksi sahoilta tulee raaka-ainetta sellutehtaille, koska noin 20 % tukkipuusta on pintapuuta, joka haketetaan sellutehtaiden raaka-aineeksi.
Harvennusrästien määrä on suuri ja se aiheuttaa tulevaisuudessa hiilinielun pienenemistä. Mikäli metsien harvennuksia ei tehdä ajallaan, se aiheuttaa kasvun pienenemistä puiden elävän latvuston pienenemisen myötä. Tämän vuoksi puut eivät pysty sitomaan riittävästi hiiltä, koska hiilen sidonta tapahtuu elävän latvuston lehtivihreän yhteyttämisen kautta. Harvennusmetsien puiden kasvulla on merkittävä vaikutus hiilen sitomisessa, koska yhdessä kuutiometrissä puuta on noin 200 kg hiiltä.
Puuta riittää kyllä kaikille käyttäjille. Pelkästään Kainuun alueelta voidaan kestävästi hakata kuitupuuta n. 3,5 milj.m3 ja tukkipuuta n. 2 milj.m3 vuodessa. Tulevaisuudessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että metsähakkuissa mekaanisen metsäteollisuuden tarpeisiin menee sen laatukriteerit täyttävä puutavara ja sen jälkeen jäljelle jäävä puutavara menee kemiallisen metsäteollisuuden tarpeisiin.
Tulevaisuudessa on varmistettava, että tukkipuun laatukriteerit täyttävä puutavara menee sahoille. Tämä on turvattava tarvittaessa lakimuutoksilla. Koska on vaara, että sellujalosteiden hintojen noustessa ja maksukyvyn parantuessa, sellutehtaiden kattilaan sotkeutuu myös järeä puutavara, mikä ei sinne kuulu.
Valtiolla on Kainuussa ja Lapissa runsaasti harvennusikäistä talousmetsää, joiden harvennuspuu olisi kansantalouden kannalta järkevää kuljettaa lähelle, tulevaisuudessa uusille tehdaspaikkakunnille Paltamoon ja Kemijärvelle. Metsähallitus myy puutavaransa tehtaalle kuljetettuna, jolloin kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi hintaan ja kannattavuuteen.
Olen viimeiset neljä vuotta ollut aktiivinen keskusteluissa ja kirjoituksissa metsätalouden asioista. Erityisesti olen ollut aktiivinen biotuotetehtaan rakentamiseksi Kainuuseen. Viime eduskuntavaalien vaalikeskusteluissa esitykseni tyrmättiin useassa vaalipaneelissa. Esimerkiksi Kainuun Sanomat uutisoi 12.3.2015 seuraavasti: ”Kyytiä Tuomas Kettunen sai puheistaan ja kirjoituksistaan, joissa hän on puuhannut sellutehdasta Kainuuseen. -Täyttä puppua, jos joku sellaista Kainuuseen lupaa.” Myös kainuulainen puun riittävyys sellutehtaan tarpeisiin kyseenalaistettiin.
Nyt on kysyttävä, onko kainuulainen edunvalvonta tehnyt tarpeeksi vaalikauden aikana. Neljä vuotta sitten Paltamon tehdashanke oli Kemijärven hanketta edellä. Näyttää siltä, että Paltamon tehdashanke on jäänyt muiden hankkeiden jalkoihin.