Eduskuntavaalit 2015

 

Nuorten harrastuksia on hyvä olla tukemassa. Näin saadaan nuorille luotua tekemistä ja pidettyä heidät paikkakunnalla myöhemminkin.

Nuorten harrastuksia on hyvä olla tukemassa. Näin saadaan nuorille luotua tekemistä ja pidettyä heidät paikkakunnalla myöhemminkin.

Eduskuntavaaliteemani ovat työ, turva ja tulevaisuus. Lue ajatuksistani tarkemmin alta.

Työ

Valtion talous näyttää synkkiä lukuja myös vuonna 2015. Suomi tarvitsee uutta nostetta ja tätä saadaan parhaiten luomalla kasvua. Kasvu syntyy talouden piristämisellä siten, että luodaan uusia työpaikkoja ja mahdollistetaan tätä kautta kansantalouden paraneminen.

Työpaikkojen määrä heilahtelee alueellisesti suuresti suuntaan ja toiseen. Nuorisotyöttömyyden kasvu heijastuu pahoinvointina ja turhautumisena. Tällä on kauaskantoiset vaikutukset yhteiskuntaan, sillä syrjäytyneen nuoren parantaminen vaatii aikaa ja maksaa paljon. Tästä syystä onkin pyrittävä ennaltaehkäisemään nuorisotyöttömyyttä. Emme saa myöskään unohtaa muita ikäluokkia, sillä työelämä tarvitsee kaikenikäisiä työntekijöitä.

Työpaikkoja tarvitaan monille eri aloille, sillä Suomen teollisuus on muuttanut muotoaan ja vanhastaan tutut isot tehtaat ovat etenkin Kainuussa ahtaalla tai jo ajettu alas. Kuitenkin vanhan teollisuuden ympärille on syntynyt paljon erilaista yritystoimintaa. Näissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä piilee tulevaisuuden ja huomisen kasvu sekä työpaikat.

Pk-yritysten suurin ongelma on usein se, että tahtoa palkata vieraita työntekijöitä olisi, mutta valitettavasti ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen on kovin kallista. Siksi olisikin pohdittava keinoja siihen, miten valtio voisi yrityksiä auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa, sillä työnteon sivukulut ovat suuret. Avaimet suurempaan menestykseen piilevät siinä, että pk-yrityksiä pitäisi voida hetken aikaa avustaa työntekijän palkkaamisessa.

Juha Sipilän esittämä kasvurahasto on myös erittäin tärkeä avaus ja tuen sitä mielelläni, sillä kasvurahaston avulla saadaan tarjottua pääomaa sitä tarvitseville yrityksille. Pääomasijoittamisen myötä mahdollistetaan potentiaalisten yritysten kasvu, sillä nämä yritykset eivät välttämättä pysty, syystä tai toisesta, saamaan esimerkiksi pankkilainaa kasvua varten.

Turva

Maakunnallinen turvallisuus

Haja-asutusalueilla asuvien kansalaisten huoli arjen turvallisuudesta on heikentynyt monella tapaa. Suurpetojen jatkuva lisääntyminen ja viihtyminen ihmisten parissa on omiaan aiheuttamaan huolia meissä kaikissa. Luvallisella metsästyksellä ja riittävällä kannanhoidolla pystytään suurpetojen kannat pitämään maltillisena.

Kainuun metsiin mahtuu sekä ihminen että suurpedot. Olemme eläneet yhdessä jo vuosituhansia, kunnioittamalla toistemme reviirejä. Nykyisin kuitenkin suurpetojen joukossa on häiriintyneitä yksilöitä, jotka viihtyvät ihmisten takapihoilla ja elinympäristössä. Näiden yksilöiden osalta onkin toimittava viranomaisten kanssa yhteistyössä siten, että häiriintyneet yksilöt voidaan karkottaa rauhanomaisin keinoin, tai viime kädessä lopettaa.

Lähipalvelut kuuluvat kansalaisen perusoikeuksiin. Lähipalvelut on turvattava. Tarvitsemme kaikki sosiaali- ja terveyspalveluita elämämme aikana – joku enemmän ja toinen vähemmän. Lähellä sijaitseva terveyskeskus on monille meistä se palvelu, jota arvostamme korkealle, ja josta viimeiseksi haluamme luopua. Paikalliset terveyspalvelut ovat lähellä tuotettuja ja kuntien vetovastuulla, mutta valtion on turvatta riittävät edellytykset kyseisten palveluiden rahoittamiseksi.

Tulevassa sote-uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että erikoissairaanhoidon palvelut eivät karkaa liian kauas, sillä Pohjois-Suomen ERVA-piirin koko on valtava. Kainuun keskussairaalasta olemme tottuneet saamaan hyvää hoitoa ja näin on oltava myös jatkossa. On myös pidettävä huoli siitä, että kehitämme terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja erilaisia mahdollisuuksia etälääkärien konsultoinnin käyttöönottoon, sillä näin nykytekniikkaa hyödyntämällä voidaan turvata laadukkaat terveydenhuoltopalvelut suoraan syrjäseuduille.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ukrainan kriisin myötä myös Suomessa on turvallisuuspolitiikka noussut päivänpoliittiseen keskusteluun. Venäjän toimet Ukrainassa on tuomittu laajalti ja lienemme kaikki samaa mieltä siitä, että Venäjän ei sopisi naapurin tontille mennä ilman lupaa. Tämä on herättänyt meillä huolta ja nostanut ulkopoliittiseen keskusteluun myös Naton.

Natoon liittyminen ei tuo Suomelle erityistä lisäarvoa – pikemminkin päinvastoin asemamme puolueettomana maana olisi mennyttä ja olisimme jatkossa valinneet millä puolella seisomme. Mielestäni on hyvä, että keskustelua Natosta käydään. Tätä keskustelua on kuitenkin pystyttävä käymään ilman jatkuvaa viittaamista Venäjään tai siihen, mitä he ajattelevat Suomesta, mikäli Natoon päättäisimme liittyä. Pidän kuitenkin tärkeänä, että Suomi säilyttää puolueettomuutensa, ja tämän lisäksi meillä on toimivat kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa.

Suomella on Puolustusvoimat, jonka perusta rakennetaan asevelvollisuuden varaan. Tätä rakennetta ei ole mikään tarve muuttaa. Puolustusmäärärahojen riittävyydestä on myös pidettävä huolta, sillä ilman riittäviä määrärahoja meillä ei ole uskottavia puolustusvoimia.

Tulevaisuus

Tulevaisuus tehdään tänään eikä huomenna. Haluan olla pitämässä Kainuuta elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Haluan tehdä päätöksiä, joilla edistetään sitä, että Kainuu on tulevaisuudessa entistäkin valovoimaisempi paikka asua ja elää. Maakunnassamme on paljon mahdollisuuksia, joita oikein hyödyntämällä meillä ei jatkossakaan ole hätää.

Valtion päätöksenteolla on pidettävä huoli siitä, että tiestömme on kunnossa ja alueellamme on riittävät tietoliikenneyhteydet. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että Kainuussa on toimivat julkiset liikenneyhteydet maakunnan ulkopuolelle niin ilmassa, maanteillä kuin raiteillakin. Ilman toimivaa infraa meidän on huono houkutella paluumuuttajia tai tarjota mahdollisuuksia nuorisolle asua ja elää Kainuussa.

Kainuun metsät humisevat vihreää kultaa ja maaperässämme piilevät mittaamattomat luonnonvarat. Kestävä ja älykäs luonnonvarojen hyödyntäminen on kasvun veturi tulevaisuudessa. Uudet innovaatiot, teknologia ja suomalainen osaaminen tulevat näkymään nosturina, joka nostaa Suomen ylös suosta. Näiden ympärille saadaan luotua työ- ja koulutuspaikkoja.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on niittänyt mainetta maailmalla ja sitä tullaan tavan takaa ihastelemaan sekä hakemaan oppia. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan ilman määräaikaishuoltoa pysy yhtä vahvana kuin se on tänään. Koulutusjärjestelmämme kaipaa määräaikaishuoltoa.

Lähellä tuotettu puhdas kotimainen ruoantuotanto tulee säilyttää, sillä suomalaiset haluavat jatkossakin syödä lähellä tuotettua puhdasta ruokaa. Onkin pidettävä huolta siitä, että ruoantuotannon omavaraisuus on riittävän korkealla. Meidän on myös yhteisrintamassa huolehdittava, että maataloutemme tärkeys kansakunnallemme ymmärretään myös Euroopan unionissa.