Keskustelua Kainuun tulevaisuudesta

Eduskuntatyö alkoi vauhdilla. Keskiviikkona 27.11.2019 suljin Kuhmon maataloustoimiston oven ja torstaina 28.11.2019 aloitin Kainuun kansan edustamisen eduskunnan kyselytunnilla. Ja vauhtia on siitä lähtien riittänyt.

Olen tuonut maakuntamme huolenaiheita esille eduskunnassa ja olen saanut siitä monipuolista palautetta.

Viimeisin on ollut 13.1.2020 kirjoitettu blogiteksti Suomenluonto.fi sivustolle otsikolla: ”Maallemuuttajille kannanhoidollista torjuntaa”.

Jouduin varsin jyrkän henkilöön käyvän kritiikin kohteeksi. Kirjoittajat muun muassa luonnehtivat minua taantumukselliseksi päättäjäksi, joka silmät kiiluen ajaa Kainuuseen sellutehdasta ja haluaa ampua kaikki mahdolliset sudet.

Itse näen asiat täysin toisella tavalla. Suomalainen metsätalous on maailmanlaajuinen menestystarina ympäristöarvojen huomioimisessa. Itse näen, että huippumoderni biotuotetehdas Kainuuseen olisi parasta, mitä maakunnallemme on tapahtunut sitten Kostamuksen rakentamisen 1970-luvun lopulta lähtien.

Koen, että miljardiluokan investoinnin ajaminen kotimaakuntaani on suorastaan velvollisuuteni kainuulaisena ja kuhmolaisena kansanedustajana.

Suomessa on paljon puuta ja metsää, että sitä riittää uusista biotuotetehtaista huolimattakin hakkuiden lisäksi kosolti myös suojeltavaksi.

Onneksi Marinin hallitus edistääkin politiikassaan metsien suojelua muun muassa Metso-ohjelmien kautta. Hakkuumäärät eivät saa ylittää Luonnonvarakeskuksen kestäviä hakkuutasoja.

Mitä tulee susiin, niin esittämäni kritiikki on koskenut vain niin sanottuja häirikkösusia, jotka ovat menettäneet luontaisen pelkonsa ihmistä kohtaan.

Tiedän Kuhmossakin tapahtuneen vaaratilanteen, jossa perheen pienimmät ovat joutuneet omin silmin todistamaan suden hyökkäyksen pentukoiran kimppuun. Onneksi perheen isä ehti pelastaa koiranpennun, joka jäi henkiin.

Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta myös maaseudun ihmisten täysin perusteltuja huolia on kuultava ja heidät on otettava vakavasti. Häirikkösudet on pystyttävä tarpeen vaatiessa lopettamaan.

Lisäksi susikannan kasvaessa kannanhoidolliselle metsästykselle löytyy selvät perusteet ja päätökset on pystyttävä tekemään kansallisella tasolla.

Toivon, että kotiseudullani Kainuussa ja muutenkin suomalaisella maaseudulla voi tulevaisuudessa elää eri tavoin ajattelevia ihmisiä, jotka kunnioittavat toistensa mielipiteitä ja kykenevät rakentavaan keskusteluun poikkeavistakin näkemyksistä huolimatta.

Tuomas Kettunen
Kirjoittaja on kuhmolainen Keskustan kansanedustaja

Kolumni on julkaistu Kainuun sanomissa 17.1.2020

Tuomas jäsenvaalituloksissa kolmas

Keskustan Kainuun piirin jäsenäänestys päättyi sunnuntaina 21.9.2014. Jäsenäänestyksessä Tuomas Kettunen
sai 111 ääntä ja sijoittui piirin jäsenvaalien kokonaistuloksissa kolmanneksi. Kaksi eniten ääniä kerännyttä
ehdokasta olivat Timo V. Korhonen ja Marisanna Jarva.

Jäsenäänestyksessä oli yhteensä yhdeksän ehdokasta. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 1 021.
Äänestysprosentti oli 42,6.

Piirin kansanedustajaehdokkaat nimetään lopullisesti Keskustan Kainuun piirin piirikokouksessa 11. lokakuuta 2014.

Isänmaatamme myydään pilkkahintaan

Syksy on saapunut Kainuun korpimaisemiin.

Itselleni yksi syksyn merkeistä on metsästyskauden alkaminen. Syyskuun ensimmäisenä päivänä saatiin taas lähteä tutuille metsästysmaille Teppo-koiran kanssa.

Jänikset jäivät metsään, mutta tärkeämpää oli saada olla luonnossa, paistaa makkarat ja nauttia hiljaisuudesta.

Nämä ovat niitä etuja, mitä meillä täällä syrjäkylillä asuvilla vielä on.

Tutut valtionmaat olivat saaneet viime syksyn jälkeen muodonmuutoksen. Harvennushakkuun jälki jätti nuoren miehen mietteliääksi viimeisten Metsähallituksen tulostavoiteotsikoiden jälkeen.

Valtiolla on tiukka taloustilanne ja kestävyysvajetta on supistettava, mutta nyt on lyhytnäköistä rahanhankintaa maa- ja metsätalousministeriön suunnalta.
Viime viikolla sai kauhulla lukea, kuinka Metsähallituksen tulostavoitetta korotetaan kesken vuoden. Tarkoittaen, että Metsähallitus pakotetaan myymään metsätiloja Suomesta.

Valtion viime keväänä nostama tulostavoite 20 miljoonalla eurolla nostaa kokonaistavoitteen 130 miljoonaan.

Tavoitteena on myydä tänä vuonna 17 000 hehtaaria metsämaata.

Metsähallituksen Laatumaan johtaja Tuomas Hallenbergin mukaan tarkoitus on myydä tuhansien hehtaarien kokoisia metsätiloja. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kotimaisilla ostajilla eivät rahat riitä isoihin palstoihin. Näin kauppoja hierotaan suurten ulkomaalaisten ostajien suuntaan.

Eihän tämä taas rehellisesti sanottuna hyvältä kuulosta. Varsinkaan meillä Pohjois-Suomessa, mistä on viety valtion työpaikkoja ja olemassa olevista koulutuspaikoista joudutaan pitämään lujasti kiinni.

Tieverkoston ylläpitokustannuksia poljetaan alas ja nyt vielä tämä; myydään isänmaata pala kerrallaan ulkomaalaisille.
Metsähallitus panostaa metsänhoitoon, toteuttaa metsien monimuotoisuutta METSO-ohjelman turvin ja turvaa virkistysmahdollisuuksien käytön.

Metsähallituksen metsien tuottokyky tuo työtä ja turvaa Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyydelle. Metsähallituksen valtiolle tulouttamat rahat tulee käyttää laaja-alaisesti koko Suomen kehittämiseen.

Kansallisomaisuuden myyminen ei ole ratkaisu kestävyysvajeen korjaamiseen.
Nyt on Metsähallituksen toimittava käyttäen vastuullisesti ja suojellen tunnollisesti yhteisiä luonnonvarojamme.
Kestävä luontosuhde ja jokamiehen oikeudet eivät saa joutua raha-ahneuden, yltiöpäisen ja vastuuttoman tulostavoitepolitiikan raateluhampaisiin.

Tuomas Kettunen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen

Julkaistu Suomenmaan kolmossivulla 3.9.2014

Tuomas ehdolla Keskustan Kainuun piirin jäsenvaalissa

Tuomas Kettunen on ehdolla Kainuun Keskustan jäsenvaalissa joka suoritetaan 19.-21.9. välisenä aikana.
Jäsenvaalissa äänioikeutettuja ovat jäsenmaksunsa kuluneelta kalenterivuodelta puolueen sääntöjen
mukaisesti maksaneet Keskustan ja sen sisarjärjestöjen jäsenet.  Jäsenvaalissa Tuomasta voi äänestää
numerolla 7.

Lisätietoja jäsenvaalista voit kysyä Keskustan Kainuun piirin piiritoimistosta.